Pudasjärvellä on marjastuskauden edetessä jouduttu ihmettelemään ostajien puutetta. Juuri kummempi ei tilanne ole naapurikunnissakaan.
Monet syksyt varsinaissuomalaiselle Vihannesvälitys Oy:lle mustikka ja puolukkaa ostanut Olavi Puurunen ei ole vaakaa TB:n nurkalle tuonut.
– Ostomäärät on olleet täällä pieniä, rahtikulut suhteessa marjan hintaan menee kovin suuriksi. Vähissä on olleet paikalliset poimijatkin, Puurunen summaa tilannetta.
Vihannesvälityksen yrittäjä Tauno Irrillä on 30 vuoden kokemus marjakaupasta.
Hän näkee tilanteen nyt synkkänä, mutta on hyvillään kun eläkeikään tultuaan ei enää alan kuolemaa tarvitse läheltä seurata.
Irrin mukaan suomalaista marjastuskulttuuria ollaan tietoisesti tappamassa. Marjojen ostohinnat painetaan niin alas, että kohtuullisella urakoinnillakaan ei poimija enää palkoille pääse.
– Tänä syksynä olin aloittelemassa puolukan ostoa Iissä, kun tuli tieto, että marjaa ei tarvita kiloakaan. Nyt ostan Raahessa vain puhdasta puolukkaa, hinta on euro kilolta.
Irrin mielestä hyvänäkään puolukkasyksynä ei kilohinta saisi mennä alle euron. Hän väittää, että kaikki thaimaalaispoimijoita Suomeen hankkineet yritykset eivät toimi reilusti.
– Eivät ne sitä kilohintaa maksa mitä julkisuudessa kehuvat. Nytkin minulla on tietoa, että thaimaalaiset saavat joissain yrityksissä 50 senttiä kilolta. Ahkeriksi vielä ilkeävät heitä kehua.
Tauno Irri on välittänyt ostamansa mustikat ja puolukat teollisuuteen. Hän sanoo nyt kerrotun, että kaikki varastot ovat marjaa täynnä eikä siitä kannattaisi maksaa mitään.
Ranualainen marjanostaja Reijo Sääskilahti on Irrin kanssa samoilla linjoilla. Kuriiri-lehden mukaan hän ihmettelee roskaisen marjan oston jumiintumista.
– Hinta on niin huono, että paha mieli tulee sekä poimijalle että minulle. Isot marjafirmat määrittelevät hinnan.
Sääskilahti näkee vain hillan torikaupalla tulevaisuutta Ranualla.
Sen hinta määräytyy hänen näkemyksensä mukaan paikallistasolla edelleenkin.
Posiolainen marjayrittäjä Petri Lehtiniemi on marjan menekistä toista mieltä. Hän sanoo sitä menevän teollisuuden käyttöön rajattomasti.
Hänen yrityksensä Pisteen koululla majoittuneet thaimaalaiset täällä keräsivät mustikkaa ja hillaa, mutta puolukkaan on menty paremmille marjamaille.
– Kyllä täältäkin puolukkaa löytyy, mutta laikuittain siihen nähden missä porukka nyt kerää. Pisteeseen ei ryhmä enää tälle syksylle palaa.
Lehtiniemen yritys on ostanut puolukkaa Posiolla parin viikon ajan. Hinta on ollut 0,80 euroa kilo. Viime viikon lopulla homma kuitenkin loppui.
– Ei siellä torin laidalla kannata tyhjän panttina seisoskella. Muutama poimija päivässä on marjoja tuonut. Nyt ollaan täällä samassa tilanteessa kuin Ruotsissa 30 vuotta sitten, toriostajien aika on ohi.
Lehtiniemi sanoo suomalaisten kyllä edelleen marjoja poimivan, mutta enimmäkseen vain itselleen ja tutuilleen.
Kaupallinen marjastus on siirtynyt hänestä pysyvästi sitä päätyönään tekeville ulkomaalaisille kausipoimijoille.
