Monipuolista yhteiskunnallista keskustelua erityisillä kirjapäivillä
Pudasjärven uudistetussa kirjakaupassa käydään nykyään kulttuurista ja yhteiskunnallista keskustelua erityisten kirjailtapäivien aikana, jolloin ääneen ja näkyville ovat päässeet paikalliset kirjoittajat ja heidän teoksensa.
Pudasjärvelle Pariisista saapunut kirjakauppias Tuija Wallgren on koonnut pudasjärveläisten kirjailijoiden teokset liikkeessään näkyvälle paikalle aivan myyntitiskin eteen.
Hän kertoi, että ne ovat herättäneet mielenkiintoa sekä täkäläisissä että ulkopaikkakuntalaisissa, mutta myönsi, että kovin suurta osaa ne eivät liikevaihdosta kata.
– Jos tiedossa on muitakin paikallisia teoksia, niitä otetaan mielellään myyntiin imagosyistä, hän kertoi viime viikolla järjestetyssä, Ruotsin siirtolaisuudesta kertovan ”Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti” -kirjan keskustelutilaisuudessa.
Kirjan ohjausryhmään kuulunut emeritusmaaherra Eino Siuruainen totesi olevansa onnellinen siitä, että kirjakauppa Pudasjärvellä sai jatkajan. Hän aikoi vastaisuudessa keskittää tulevat kirjaostoksensa paikalliseen liikkeeseen ja kehotti myös muita tekemään samoin:
– Se, että kylässä tai kaupungissa on oma kirjakauppa, on kulttuurin ja sivistyksen merkki. Monessa suuremmassakaan pitäjässä ei kirjakauppaa enää ole.
Varsinaisessa keskustelutilaisuudessa kirjan kirjoittajat muistelivat sen syntyvaiheita ja sen ympärille muodostunutta kokonaisuutta – kesällä 2017 järjestettyä siirtolaisviikkoa – näyttelyineen ja seminaareineen sekä kirjan lähdeaineiston pohjalta tuotettuine näytelmineen.
Esitelmöitsijöiden mukaan kirja kustannettiin pääosin Pudasjärven kaupungin sekä paikallisten yhteisöjen ja elinkeinoelämän tuella. Noin 800 kirjan myynnillä rahoitettiin paino- ja matkakulut sekä suuri osa siirtolaisviikon tapahtumista.
Suurempi osa kirjoista on annettu lahjoituksina. Esimerkiksi ohjausryhmän jäsenistä maaherra Siuruainen, entinen kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho ja maakuntajohtaja Pauli Harju ovat jakaneet niitä eri yhteyksissä valtakunnan tason päättäjille.
– Muun muassa pääministeri Sipilä, presidentin kanslia ja suuri osa kansanedustajista ovat oman kappaleensa saaneet, kertoi Siuruainen.
Kirjaprojektiin Siuruainen kertoi lähteneensä mukaan tarkoituksenaan herätellä ihmisiä ja päättäjiä ymmärtämään koko maan tämänhetkistä tilannetta.
Hänen mukaansa taas ollaan tilanteessa, jossa Suomen kansa on ollut kolme kertaa aiemmin: 1800-luvun nälkävuodet, vuoden 1918 tapahtumat ja 1960-70-luvun rakennemuutos.
– Tähän päivään kasaantuneita ongelmia ei enää muuttoliikkeellä ja siirtolaisuudella pystytä korjaamaan.
Tilaisuudessa epäiltiin, ettei kirjan sanomaa Helsingissä ymmärretä. Vaikka Pudasjärven maastamuutosta kertova kirja on saanut suurta huomiota Ruotsissa, sitä ei ole juurikaan noteerattu etelän mediassa.
– Se, jota aihe ei ole henkilökohtaisesti tai edes välillisesti koskettanut, ei voi sitä ymmärtää, todettiin.
Täsmälääkettä nykymenon hillitsemiseksi ei eläkkeellä oleva maaherra osannut antaa, vaan suhtautui haja-asutusalueiden tulevaisuuteen kovin pessimistisesti.
Pudasjärven Livon kylältä kotoisin oleva ja nykyään siellä mökkeilevä Siuruainen muisteli, että viime aikoina moneen kertaan palkitun kylän lyhyeltä jokiosuudelta lähti aikanaan kansakouluun satakunta oppilasta – nyt enää kaksi.
Maaherra herätteli kaikkia pudasjärveläisiä pohtimaan synnyinseutunsa tulevaisuutta, koska kovin kauaa ei tällainen meno voi kestää. Eräänä mahdollisuutena hän näki kulttuurin – ja kirjallisuuden:
– Esimerkiksi Taivalkoskea on jo vuosikymmeniä kantanut edesmennyt Kalle Päätalo.