Olipa hienot markkinat. Nimittäin Syötteen Luontokeskuksen aukiolla, jonne allekirjoittanutkin sai itsensä piiskatuksi ensimmäistä kertaa.
No oli lauantai, sää mitä ihanteellinen kesäsää. Ajelin markkinapaikan lähettyvillä olevalle parkkipaikalle, jossa hymyilevät opastajat osoittivat kulkupelilleni paikan. Sitten vain rinnettä ylös markkinapaikalle.
Aukealle oli laitettu pöydille käsintehtyjä erilaisia tuotteita näytille. Hienoja olivat teokset, jotka jo sinänsä kertoivat ihmisistä, jotka pystyvät käsillään tekemään hienoja töitä.
Olihan siellä tietenkin tarjolla suuhunpantavaakin: oli leipää, rieskaa ynnä muuta leivottua tuotetta. Ja erinomaisia olivat Syötteen kyläseuran talkoolaisten paistamat lätyt, jotka oli paistettu ammattitaidolla ja varmaan tunnettakin oli ollut mukana – niin hyviä ne olivat.
Myytäviksi tarjottavien lisäksi oli mahdollista katsoa maastopyöräilyä, jonka reitti oli aivan lähellä. Kilpailijat pyöräilivät, kiire näytti kaikilla olevan.
Kun kuulutuskatoksesta alkoi kuuluttamaan Esko Piipponen omalla hyvin kansanomaisella tyylillään, tunnelma tuli siinä silimän siunaamassa, vaikka ei ollut nykyajan mökätouhusta tietoakaan.
Lupsakkaan juonnon välissä soittivat hanuristit hienoja kappaleita ja solistina oli tietenkin Syötekylän oma laulaja, Pauli Särkelä. Niin tunnelma oli mitä hienoin. Välillä oli leikkimielistä kisailua ja arvontaa, niin kun tapahtumaan kuuluukin.
On mielestäni erittäin arvokasta ja kiitettävää, että kyläkulmilla on tarmokkaita ihmisiä, jotka haluavat järjestää tällaista, jossa yhdistyy luonto, urheilu, markkinaa ja ihmisten toisiaan tapaaminen rupatellen ja yhdessä ollen. Siinä päivä kului ja kun johonkin pyydettiin syömään, niin mikäs oli ajellessa kotia.
Vilpittömät onnittelut Syötteen kyläseuralle ynnä muille järjestäjille! Hommat näkyy onnistuvan ilman valtavaa meluakin.