Oi­keal­la asen­teel­la ja va­rus­tuk­sel­la pärjää vaikka hyt­tys­ten seassa, vaikka ke­sä­työs­sä hil­la­suol­la

Reeta Jylhänlehto on kesän mittaan ehtinyt jo monta hillareissua tekemään. Juomatauko on tarpeen lämpimässä säässä hillasuota tarpoessa.
Reeta Jylhänlehto on kesän mittaan ehtinyt jo monta hillareissua tekemään.
Reeta Jylhänlehto on kesän mittaan ehtinyt jo monta hillareissua tekemään.
Kuva: Toivo Kiminki

Sarakyläläisiä Jylhänlehdon sisaruksia Reetaa ja Ollia onnisti tällä kertaa kesätöissä jopa hyvin. Olli oli pariviikkoisen seurakunnan hommissa ja muutaman päivän jo monilta kesiltä tutun Sara-taimen taimitarhatöissä.

Siellä oli Reetakin. Lisäksi hän on ollut seurakunnan rippikoululeirillä isosena ja lasten leirillä ohjaajana. Enemmänkin olisi lukiota käyvillä nuorilla työhaluja ollut, mutta muuta ei ole löytynyt. Sarakylän seudun hyvä hillasato kuitenkin pelasti tilannetta tuntuvasti.

– On se hillanpoiminta kyllä ihan erilaista. Varsinkin aloittelijalle se on raskasta, ei suolla ole helppo kävellä. Melkein välttämätöntä on kyllä jonkun kokeneen poimijan opastus, ei niitä hilloja joka suolla kasva.

Reeta Jylhänlehto myöntää aikaisen heräämisen tuntuneen hankalalta. Siihenkin hän sanoi tottuvan, ja jonkun päivän jälkeen sanoi huomanneensa miksi suolle pitää aamuaikaisin lähteä.

– Kun päivällä ilma lämpenee, on poiminta tosi raskasta. Hillat menee pehmeiksi ja vaikeiksi poimia. Väsyttämäänkin alkaa!

Pilvinen päivä ja sopiva tuulenvire on Olli Jylhänlehdon kokemuksen mukaan se paras sää hillanpoimijalle. Hän kävi tänä kesänä suolla joka päivä reilun viikon ajan, ja myöntää ansioiden nousseen reilusti muiden kesätöiden yli.

Nuorten hillastajien kokemusten mukaan oikea pukeutuminen on iso osa onnistunutta hillaretkeä. Paljoa ei vaatetta tarvita, kesällä kyllä tarkenee. Paras asu on heistä ohut, mutta tuulen ja hyttysten pistot estävä kevyt urheilupuku.

Hyttyset ovat riesa, johon pitää vain tottua. Ollilla on kokemusta seurakunnan työntekijöille tarjoamista hyttysmyrkyistä. Hän suhauttaa ensin suihketta vaatteille ja levittää sitten toista iholle.

Evästä pitää mukaan ottaa. Voileipää ja juomista kun on, niillä pärjää jo tuntikausia. Nuoret tosin ovat huomanneet, että pitkäksi aikaa ei eväiden pariin auta unohtua, suolle voi tulla muitakin.

Ison sankon kanssa ei poiminta tahdo onnistua, muutaman litran poimimisastia on näppärä käydä tyhjentämässä sankoon, jonka täytyttyä jo aloitteleva hillastaja malttaa lähteä kotimatkalle.

Kokeneen kulkijan kanssa oudollakin suolla on turvallista, kartta on hyvä olla mukana. Olli Jylhänlehto sanoo puhelimen karttaohjelman olevan hyvä, siitä näkee kuljetun reitin tarkasti.

Hillan hinta on Olli ja Reeta Jylhänlehdon mielestä hyvä. Heitä tosin onnisti välillä yli odotusten, Ranuan hillatorilla marjoja kyselemään tullut vanhempi pariskunta osti kerralla kaikki myyntiin tuodut ja maksoi ilomielin varsinaisia hillanostajia paremman kilohinnan.

Hän kävi tänä kesänä suolla joka päivä reilun viikon ajan.
Ilmoita asiavirheestä