Nuori voi jäädä pu­he­li­men kouk­kuun – "Sel­lai­nen ei voi olla vai­kut­ta­mat­ta ke­hit­ty­vään lap­seen", pai­not­taa las­ten­psy­kiat­ri

Hirsikampuksen vanhempaintoimikunta päätti pyytää Jari Sinkkosen vierailemaan, koska lasten ja nuorten psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi ovat olleet vanhempien suurena huolena. Sinkkonen veti Hirsikampuksen salin lähes täyteen lokakuun ensimmäisenä päivänä pidetyssä avoimessa tilaisuudessa.

Kuva: Martta Oinas-Panuma

Lasten ja nuorten älypuhelinten ja muiden elektronisten laitteiden käyttö herättää vanhemmissa monenlaisia tunteita eikä vähiten huolta. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen on työssään nähnyt, miten nuoret voivat liiaksi uppoutua älylaitteiden tarjontaan, kuten sosiaalisen median ja pelien maailmaan. Ne aiheuttavat myös ikäviä lieveilmiöitä, ja moni nuori on jo riippuvainen puhelimestaan.

– Jos puhelimen ottaa nuorelta pois, hän ilmoittaa kuolevansa, Sinkkonen kuvaa riippuvaisuussuhdetta.

Sinkkonen painottaa, että vanhempien tehtävänä on huolehtia, ettei lapsi tuijota ruutuja liikaa.

– Se kuormittaa monella tavalla kehittyviä aivoja.

Sinkkosen mukaan konsoli-, mobiili- ja tietokonepelit eivät ole pelkästään pahaksi, sillä olemassa on paljon hauskoja, hyödyllisiä ja kehittäviä pelejä. Pelit aiheuttavat kuitenkin myös paljon huolta, sillä ne koukuttavat ja eikä niiden sisältö ole aina soveliasta lasten ja nuorten silmille. Sinkkosen mielestä ei ole oikein, että alakoululainen pelaa K18-peliä, jossa on väkivaltaa, rikoksia, huumeita ja seksiä.

– Sellainen ei voi olla vaikuttamatta kehittyvään lapseen.

Pelit ovat tulleet jäädäkseen, mutta niihin käytettävää aikaa on syytä rajoittaa, sillä se on pois jostain hyödyllisemmästä. Esimerkiksi arkiliikunta vähenee, kun koneen tai puhelimen ääressä vietetään pitkiä aikoja.

– Valpas vanhempi seuraa lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä ja pelaamista.

Suositusten mukaan älylaitteiden käyttö, esimerkiksi pelaaminen, pitää lopettaa kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa, jottei se vaikuta uneen.

– Muuten keskushermosto käy ylikierroksilla eikä lapsi rauhoitu ja unen laatu heikkenee.

Jari Sinkkonen luennoi Hirsikampuksella aiheesta ”Mitä lapsi ja nuori tarvitsee hyvään kasvuun?”.

Kuva: Martta Oinas-Panuma

Tunnetun lastenpsykiatrin mielestä aikuisten on oltava aikuisia ja lasten lapsia. Hänen mukaansa vanha pohjanmaalainen sanonta ”lapsetkin saa pullaa, jos jää”, kuvastaa hyvin sukupolvien välistä tarpeellista rajaa.

– Aikuisen ja lapsen raja on välttämätön kasvatuksen kannaltan, Sinkkonen korostaa leikin merkitystä lapsen kehitykselle.

– Leikin siemen herää vuorovaikutuksessa lapsen kanssa.

Psykiatrin mukaan pelaaminen ja leikkiminen ovat ”eri planeetoilta”, koska niiden periaatteet ovat erilaiset.

– Lapsi luo ja säätelee leikkiä itse. Leikki ei koukuta eikä siitä tule riippuvaiseksi. Leikkiin voi itse vaikuttaa, hän luettelee eroja ja painottaa, että on erityisen tärkeää antaa lasten leikkiä ja touhuilla rauhassa – luovuus saa kukkia.

Lasten ja nuorten kehityksen kannalta erityisen tärkeää on myös vanhempien läsnäolo ja osallistuminen.

– Olemme valtavan riippuvaisia toisista ihmisistä.

Internetin rajattomuus asettaa omia haasteita vanhemmuudelle. Jo hyvin nuorena lapset keksivät keinoja kiertää nettisivujen ikärajoituksia ja niin he altistuvat esimerkiksi pornosisällöille hyvinkin nuorina.

Nuorten tyttöjen vitsauksena on sosiaalinen media, jossa ystävyydet ovat pinnallisia ja epäaitoja mutta sitovia.

– Somessa jaetaan omia asioita kritiikittömästi ja sitten voidaankin joutua pulaan.

Somen käytöllä on myös yhteyksiä masennukseen ja ahdistukseen. Pahimmissa tapauksissa todelliset ihmissuhteet kärsivät.

– Nuori voi kantaa huolta asioista, joihin ei voi vaikuttaa.

Sinkkonen kannustaa vanhempia ohjaamaan lapsia muuhun toimintaan kuin älylaitteiden pariin. Harrastukset, liikunta, ulkoilu ja taide antavat jokaiselle mahdollisuuden onnistua ja kehittyä.