Nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta Pu­das­jär­vel­lä kant­to­ri­na – Jukka Jaak­ko­la kiertyy työ­ural­laan al­ku­pis­tee­seen siir­tyes­sään lap­suus­kirk­kon­sa Kuu­sa­mon kant­to­rik­si

Pudasjärven vastatervattu kirkon katto tuoksuu, aurinko paistaa ja kanttori Jukka Jaakkola katselee kirkon pihalla ympärilleen.

– Pudasjärvellä pidetään huolta kirkon alueesta ja arvostetaan sitä.

Pian seurakunta vaihtuu kuitenkin toiseen. Pudasjärvellä tulee täyteen lähes päivälleen 25 vuotta työrupeamaa. 1. heinäkuuta 1995 hän tuli töihin. Nyt hän siirtyy heinäkuun alusta Kuusamon kanttoriksi. Vuosien varrella Pudasjärvellä on ollut monia muutoksia. Kirkko on säilynyt, mutta esimerkiksi urut ovat vaihtuneet, uudet urut saatiin vuonna 2009.

Urkumusiikki alkoi kiehtoa nuorta Jaakkolaa varhain.

– Radiosta kuuntelin milloin kuuluu urkumusiikkia. Kotona oli harmooni jolla opettelin soittamaan. Myöhemmin oli myös piano.

Kuusamolaissyntyinen Jaakkola kiittelee silloista Visalan koulun opettajaa, Ali Mannista, kannustuksesta musiikin pariin.

– Hän säesti aamuhartauksia ja musiikkitunneilla. Hänellä oli myös hyvä lauluääni. Mannisella oli minulle iso merkitys.

– 16-vuotiaana soitin ensimmäisen kerran hautauksen ja jumalanpalveluksen Kuusamon kirkossa. Silloinen Kuusamon kanttori Raimo Heikkilä opasti ja kannusti kanttorin työhön.

Lestadiolaistaustainen Jaakkola omi myös liikkeen rikkaan lauluperinteen. Monien nuorten tapaan, ei 1970-luvun nuorisomusiikki koskettanut juuri tulevaa kanttoria.

– Aika ohut kosketuspinta minulla on silloiseen nuorisomusiikkiin.

Kirkkomusiikki on vuosikymmenten saatossa muuttunut ja ottanut vaikutteita viihteellisemmästä musiikista.

– Paljon toivotaan kirkollisiin tilaisuuksiin erilaista musiikkia ja raja on hämärtynyt. Olen sen verran perinteinen, että kun kirkossa ollaan, niin haluan pitää kirkkomusiikista kiinni.

– Mutta esimerkiksi vainajan muistotilaisuus on omaisten tapahtuma ja siellä musiikin valinta on vapaampaa.

Jaakkola ei kaihda myöskään vaikkapa häätilaisuuksissa vihkiparin toiveita.

– Nykyään hääparit kuuntelevat häämusiikkia valitessaan YouTubesta musiikkikappaleita. Toisinaan ongelma on, että YouTubesta kuultua sävelmää ei löydy nuotteina. Nuotit olisivat tärkeitä, jos haluaa jotakin tiettyä kappaletta. Myös perinteiset häämusiikkikappaleet ovat vielä hyvinkin voimissaan.

Uusien vaikutteiden ohella on kuitenkin säilytettävä pysyvää.

– Esimerkiksi virret. Ne ovat kestäneet vuosisatoja. Niihin on tullut paljon pohjoismaista ja eurooppalaista sisältöä ja nekin ovat monipuolistuneet.

Virsikirja uudistui vuonna 1987 ja virsikirjan lisävihko otettiin käyttöön 2016. Uusi Raamatun käännös tuli 1992, jonka jälkeen myös kirkon messukäytännöt uudistuivat.

– Työskennellessäni Ranualla, oli seurakunta hiippakunnan kokeiluseurakunta uuden messun käyttöönotossa. Tullessani Pudasjärvelle, ehdotin, että uusi messu otettaisiin käyttöön myös täällä ja niin siihen siirryttiinkin.

Kuorot ja eläkeläisten musiikkipiirit ovat merkittävä osa kanttorin työtä.

– Musiikkipiirissä on noin viisikymmentä osanottajaa, joiden kanssa olemme tehneet paljon retkiä. On ollut myös onni, että kirkkokuorossa ja nuorisokuorossa on sitoutuneita laulajia.

– Kirkkokuorossa on laulettu monenlaista musiikkia ja oululaisten kuorojen kanssa olemme saaneet tehdä myös isompia teoksia. Kuorotyö on ollut hieno matka monella eri tasolla.

Aiemmin Jaakkola toimi myös Pudasjärven seurakunnan kamarikuoron ja Sarakylän kappelikuoron vetäjänä.

Kanttorin työ urkuparvella näyttää yksinäiseltä, ja sitä se toisinaan onkin.

– Mutta koko ajan on ihmiskontakteja. Jumalanpalvelukset ovat tiimityötä papin, kanttorin ja seurakuntamestarin kesken. Monta kertaa on ennen siunaustilaisuuksia istuttu yhdessä.

Seurakuntalaisten kanssa Jaakkola on myös hyvin paljon tekemisissä.

– Kanttori on useammin omaisten mukana vainajien muistotilaisuuksissa kuin vihkimisen jälkeisessä hääjuhlassa.

Jaakkola laskeekin, että Pudasjärven työuran aikana hän on osallistunut noin 1 300 hautaukseen.