Lähikuntien kesämarkkinoita vuosikymmenet joskus työn, ja varsinkin mielenkiinnon, takia kierrelleenä ei voi olla ihmettelemättä järjestäjien jumittumista menneeseen.
Markkinoiden ohjelma näytetään laadittavan muinaisen iskelmäsanoittajan periaatteella: ”Koskaan et muuttua saa”.
Sen verran pitkä historia niin Pudasjärvi- Markkinoilla, Ranuan Hillamarkkinoilla kuin Posion Muikkumarkkinoilla on, että esiintyjät eivät sentään ole vuosikymmeniä samoina pysyneet.
Luontaista vaihtoa on tapahtunut myös järjestäjissä, vaikka samat yhdistykset ovat tainneet arpoja, hilloja ja muikkuja kaupata, jo ihan kunnioitettavan pitkän aikaa.
Viime viikolla tässä lehdessä oli nettigallup markkinoista. Vastausten mukaan ainoakaan vastanneista ei ollut tulossa torille ohjelman takia. Useille tärkeintä oli tuttujen tapaaminen.
Tulosta tukee pitkäaikainen kokemus markkinayleisön toimia seuranneena. Kyllä siellä juttu käy ja puhe luistaa.
Toiseksi jäävät markkinavieraiden, joskus isolla rahalla hankittujen, enimmäkseen joutavat jorinat. Ne kyllä kuuluvat, mutta eivät juurikaan häiritse.
Muutama ohje vieraileville puhujille tekisi mieli antaa. Pitkään ei pidä puhua, vaikka omasta mielestä tärkeääkin sanottavaa olisi. Järjestäjien yletön kehuminen kannattaa kohtuullistaa, silloin sen joku voi jopa uskoa.
Puhujia pahempi häirikkö kesämarkkinoilla on musiikki. Sitä torvetaan lähes joka torilla niin elävänä kuin tallenteina.
Senkin sietäisi, jos ne äänen voimakkuutta säätelevät nupit pidettäisiin oikeassa asennossa.
Äänisaaste ei tosiaan ole se, joka ihmisiä markkinoille vetää, uskokaa hyvät markkinajärjestäjät se. Omaa mielimusiikkia on nykyään jokaisella mahdollisuus kuunnella päivät pääksytysten ja yötkin päälle.
Laitteita siihen löytyy, eivätkä silloin ulkopuoliset joudu kärsimään kehnosta musiikkimausta, joka on valitettavan yleistä, eivätkä varsinkaan hirmuisesta äänen voimakkuudesta.
Kun näiden seutujen ihmiset, markkinavieraatkin, alkavat olla enimmäkseen ikäihmisiä, olisi se kuulumisten vaihto paljon mukavampaa ja vähemmän ääntä vaativaa, kun markkinamöykkä pysyisi säällisissä rajoissa.
Yhdet markkinat ovat onneksi poikkeus. Eiköhän ne taas tänä vuonna järjestetä tuossa elokuun loppupuolella.