Pudasjärven kaupungintalolla pidettiin elokuun loppupuolella Jätevesi-ilta, jonne oli saapunut ennätysmäärä yleisöä, noin 80 osanottajaa. Tilaisuus herätti huomattavasti suurempaa kiinnostusta kuin vastaavat illat Vaalassa ja Utajärvellä.
Tilaisuudessa käsiteltiin myös jätevesilaiksi kutsutun ympäristönsuojelulain muutosta ja uudistettua hajajätevesiasetusta, joka velvoittaa viemäriverkkoon kuulumattomat, haja-asutusalueilla sijaitsevat kiinteistöt täyttämään lain vaatimat puhdistusvaatimukset.
Lain vaatimuksilla pyritään vähentämään haja-asutuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa ja estämään puhdistamattomien jätevesien pääsy juomaveteen.
Ympäristönsuojelulain muutos ja uudistettu hajajätevesiasetus tulivat voimaan keväällä 2017.
Ympäristönsuojelulain edellyttämät puhdistusvaatimukset on toteutettava siirtymäajan puitteissa kuluvan vuoden lokakuun viimeiseen päivään mennessä.
Siirtymäaika koskee pohjavesialueella tai rannan läheisyydessä sijaitsevia rakennuksia, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004.
Muiden ennen vuotta 2004 rakennettujen rakennusten uudistukset on toteutettava tulevien, suurempien remonttien yhteydessä. Vuoden 2004 jälkeen rakennusluvan saaneissa rakennuksissa puhdistusvaatimukset on huomioitu jo tekovaiheessa.
Useampaan otteeseen muutettu jätevesiasetus herättää edelleen epätietoisuutta muun muassa siitä, keitä asetuksen uudistusvaatimukset koskevat ja mitä toimenpiteitä uudistusten toteuttaminen käytännössä vaatii.
Uudistusten toteuttamisesta on mahdollisuus saada vapautus korkean iän perusteella.
Vapautuksia on mahdollista hakea myös poikkeuslupahakemuksilla, esimerkiksi sosiaalisin perustein toimenpiteistä on mahdollista saada määräaikainen vapautus.
Jätevesi-illassa poikkeuslupien hakemiseen ei kuitenkaan juuri kannustettu.
– Kaikkihan me ollaan köyhiä, mutta hakemuksia ei kannata tehdä turhanpäiten. Poikkeushakemuksen käsittely maksaa 53 euroa tunnilta, ja meillä on pyrkimyksenä käsitellä hakemukset kolmessa tunnissa. Kustannuksia kertyy hakijalle siis ainakin 159 euroa, joissain kunnissa se maksaa enemmänkin, sanoi Oulunkaaren ympäristöpalveluiden ympäristöjohtaja Henri Pätsi.
Kustannuksia kertyy lisäksi paitsi itse remontointi- ja puhdistusjärjestelmien uusimisesta myös ennakkotoimista, kuten rakennuslupien hankkimisesta.
Tilaisuudessa kerrottiin, että rakennuspalveluista on saatavilla lista tehtävään sopivista uudistusten suunnittelijoista, joiden avulla uudistustarpeet kartoitetaan.
Yleisöä kiinnosti muun muassa, onko järjestelmien uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin haettavissa avustuksia. Vastaus oli kielteinen. Ihmisiä on kummastuttanut se, ettei poikkeuslupahakemuksia ole helposti saatavilla – nykyajalle epätyypillisesti niitä ei löydä netistäkään. Tilaisuudessa saatavilla olevat poikkeuslupahakemusten lomakkeet olivatkin kysyttyjä, ja niitä jouduttiin tulostamaan huomattavasti lisää.
Pätsi uskoo, että vähäisillä jätevesimäärällä perusteltuja poikkeushakemuksia saattaa tulla runsaastikin, mutta mahdollisuudet niiden läpi menemiseen ovat pienet.
Huomattava osa uudistuksista ei ehdi toteutua määräaikaan mennessä, Pätsi arvelee.
– Valtavasti kartoituksia ja uudistuksia on vielä tekemättä, joissain kunnissa jopa 80–85 prosenttia. Nyt on aika alkaa laittamaan asiaa kuntoon, vaikka uudistuksen menisivätkin vaikka ensi keväälle. Ensimmäisenä vaan yhteyttä suunnittelijaan, Pätsi ohjeistaa.
Uudistukset eivät koske kaikkia
Jätevesien puhdistusvelvoitteesta viemäriverkkoon kuulumattomille talouksille säädettiin vuonna 2000 hyväksytyssä ympäristönsuojelulaissa.
Jätevesiasetus hyväksyttiin vuonna 2003, mutta käytännössä hankalaksi toteuttaa koetun asetuksen sisältöä on korjattu useampaan otteeseen.
Nyt toteutukseen tuleva jätevesiasetus ei koske kiinteistöjä, joissa on vain kantovesi ja kuivakäymälä eikä kiinteistöjä, jotka liitetään viemäriverkostoon.
Ympäristönsuojelulaissa määritellyn ikävapautuksen voi saada henkilö, joka asuu kiinteistöllä vakituisesti ja on syntynyt 9.3.1943 tai ennen sitä.
Vapautuksen voi saada myös sosiaalisin perustein enintään viideksi vuodeksi kerrallaan kunnan viranomaisen tekemällä arviolla ja päätöksellä. Poikkeustapauksissakin laki edellyttää, etteivät kiinteistön jätevedet aiheuta ympäristön pilaantumista.
Ympäristön pilaantuminen ja vesien rehevöityminen luontoon laskettavien jätevesien takia on vakava ongelma koko maassa, jossa noin miljoona suomalaista asuu viemäriverkon ulkopuolisilla haja-asutusalueilla. Ongelmia aiheuttavia jätevesiä ovat muun muassa lukuisten kesämökkien vesistöihin kulkeutuvat likavedet. Saneeraamista vaatii jopa satatuhatta viemäriverkkoon kuulumatonta lomakiinteistöä.
Likavesiongelma ei kosketa vain maaseutua, sillä myös pääkaupunkiseudulla tuhansien kiinteistöjen jätevedet valuvat suoraan luontoon.
Jätevesien huolellisella käsittelyllä jätevesien ympäristövaikutuksia ja vesistöjen rehevöitymistä saadaan vähennettyä. Ympäristönsuojelulaki ja jätevesiasetus määrittelevät jätevesien puhdistukselta edellytettävän tehon ja puhdistusmenetelmiä koskevat vaatimukset.
Jätevesien ympäristövaikutukset voivat tuntua vähäisiltä yksittäistä kiinteistöä, kuten omaa taloa tai kesämökkiä ajatellen, mutta koko Suomen mittakaavassa kyseessä on kuitenkin noin miljoonan asukkaan ja noin puolen miljoonan kesämökin jätevedet.
Uusi laki asettaa vain vähimmäisvaatimukset, kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla tiukempia vaatimuksia, mikäli ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Vaikka vaaditut uudistukset voivat aiheuttaa harmistusta, moni kokee kuitenkin, että jätevesien käsittelyssä on tarvetta tiukemmalle linjaukselle. Pudasjärvellä ympäristöpalveluille on tullut valituksia jätevesien pilaamista uimapaikoista.