Nykyajan elämä on välillä väsymiseen asti digitalisaation hallitsemaa. Sanakirjamääritelmän mukaan digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittavat digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Tietokoneiden kehittyminen ja yleistyminen sekä sittemmin älylaitteiden valloitus ovat jouduttaneet kehitystä, jossa ”kaikki menee nettiin”.
Suuri osa työssä käyvistä aloittaa aamunsa kirjautumalla koneelle ja siellä erilaisiin järjestelmiin. Myös arkielämän henkilökohtaisia asioita hoidetaan tekniikan avulla. Viestit sinkoilevat, uutiset luetaan, tietoa haetaan, ostoksia tehdään ja erilaisia palveluja käytetään netin välityksellä.
Vielä muutama vuosi sitten etätyöteko ei onnistunut tietoliikenneyhteyksien heikkouden takia. Nyt se onnistuu, jos järjestelmät vain toimivat. Nopean kehityksen perässä on välillä vaikea pysyä. Kun yhden tavan oppii, täytyy jo päivittää.
Digi-maailma työllistää paljon paitsi käyttäjiä myös tekijöitä. Suomessa on jo krooninen pula koodareista ja muista alan osaajista. Tuskin halutaan laskea niitä työtunteja, joiden aikana on soiteltu ITC-tukeen ja tuskailtu, kun systeemit eivät vain syystä tai toisesta toimi.
Paluuta ruutupaperi- ja lyijykynäaikaan ei ole, mutta ei myöskään kaikilla mahdollisuutta hypätä suoraan tietokoneiden kelkkaan. Helposti unohtuu, että meitä elää täällä digi-evoluutiossa monessa eri vaiheessa.
Tilastokeskuksen vuoden 2018 tutkimuksen mukaan 89 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä säännöllisesti. Käyttäjien osuus on kasvanut vanhimmissa ikäryhmissä, mutta erot ovat edelleen huomattavia. Siinä missä käytännössä kaikki 16–54-vuotiaat käyttävät nettiä, alkaa käyttäjien osuu pienentyä ikäluokkien vanhetessa. Ero näkyy selkeästi 75–89-vuotiaiden ryhmässä, jossa vain 40 prosenttia oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana, ja heillä älypuhelin oli omassa käytössään 24 prosentilla.
Palveluja tarjotessa tämä asia täytyy ottaa huomioon.