Pudasjärven Siurualla tänä kesänä ensimmäistä kertaa järjestetyt pissikiven peluun leikkimieliset mestaruuskisat ovat kirvoittaneet pelikuumeen. Kisat voittanut Mirja Taivaloja on saanut opastaa sukulaisia ja tuttavia pelin saloihin pitkin kesää ja kyselyitä peliohjeista on tullut Kemijärveä myöten.
Mökkilomaa Siuruanjoen varrella viettävät siskokset Helena ja Hillevi Körkkö ovat opettelemassa pissikiven peluuta Mirja Taivalojan kotona. Körköt ja Taivaloja ovat vanhoja pelikavereita kouluajoilta ja nauru onkin naisilla herkässä pissikivien heiton lomassa.
– Kouluaikoina pelattiin paljon mutta sitten meni pitkä aika ilman pelailua. Oiskohan se ollut 15 vuotta sitten, kun peli tuli mökillä puheeksi ja veljeni Teuvo teki pissikivet ja muisteltiin pelin kulkua. Kun Siuruan työväentalolla järjestettiin sitten nämä pissikivikisat niin olihan sinne mentävä ja nyt haluan kirjoittaa pelin säännöt muistiin, Helena juttelee pissikivien heiton ja puhelimeen peliohjeiden naputtelun ohessa.
Myös isosisko Hillevi Körkkö aikoo harjoitella peliä kotonaan Lahdessa.
– Mulla on nyt pissikiviä, että kyllä minä kotona talven aikana harjoittelen. Jos olen täällä kesälomalla ensi kesänä kisojen aikaan, niin täytyy osallistua, Hillevi miettii.
Ajatus pissikivikisoista ja vanhan perinteen henkiin herättämisestä on muhinut Siurualla jo jonkin aikaa. Taivalojan Kirkkonummella asuva isoveli on sumplinut kilpailun järjestämistä usean vuoden ajan ja tänä kesänä idea saatiin vihdoin toteutettua. Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että kisojen avulla unholaan hiipumassa ollut peli saadaan nyt elvytettyä.
– Osittain sen takia kilpailtiin, että saataisiin tämä tapa viriämään, Mirja sanoo ja jatkaa:
– Kisoissa yksi opettaja kertoi ottavansa pissikivien vuolemisen puukäsityötunneille ja opettavansa sitten oppilaat pelin saloihin.
Alun perin pissikivien peluu lähti käyntiin Siuruallakin juuri koulussa. Sekä Taivaloja että Körköt muistavat, kuinka peli oli suosittua ajanvietettä keskikoulussa välitunneilla, jolloin porukkaa oli peliringissä niin paljon, ettei kukaan meinannut tunnille ehtiä.
Talviaikaan peli oli sopivaa ajanvietettä kotipirtissä sisarusten kanssa ja kyläreissuilla aikuiset saivat kahvitella rauhassa, kun lapsille löytyi mieluisaa tekemistä pissikiven parista.
Peliä on aina pelattu lattialla tai portailla, joka onkin naisten mielestä se paras pelipaikka.
Mutta mistä pelaaminen on sitten saanut alkunsa?
– Äläpä sitä kysy, me on yritetty miettiä, Mirja nauraa.
– Aina sitä on pelattu, säestää Helena.
– Siitä se on varmaan nimen saanut, kun on istuttu rappusilla heti kun alkoi kevätaurinko lämmittää, että tuliko siitä pissitauti ja se nimi on siitä tullut, aprikoi Hillevi.
Muisteloiden välillä annetaan peliohjeita. Pissikivissä ”temppuja” on viiteentoista saakka.
– Ysi oli läpsäytys ja kymppi oli niinku vitonen mutta pyöräytät käden päällä. Kokkeile uudelleen, Mirja kannustaa ja muistuttaa:
– Sitten alkaa ne nakkuut, mutta elä heitä korkealle.
Pissikivien peluu on Pudasjärven laajassa pitäjässä jäänyt lähinnä Siuruan perinteeksi. Nyt peliperinnettä puhalletaan henkiin kisoilla, joiden Taivaloja toivoo muodostuvan jokakesäiseksi perinteeksi.
Näkymät pelin henkiin herättämiseksi ovat hyvät, sillä heinäkuun puolivälissä Siuruan työväentalo veti leikkimielisiin kisoihin jopa 60–70 innokasta pelaajaa verestämään lapsuudenaikaisia muistoja.
Pissikivet koverretaan koivusta ja viiden samankokoisen pelinappulan tekeminen vaatii sekä kärsivällisyyttä että tarkkuutta.
– Minä tein yhtenä iltana kolmet pissikivet, tuli sormet niin kipeäksi, että piti välillä levätä, Mirja kertoo pelivälineiden vuolemisesta.
Sopivan kokoiset pelivälineet syntyvät koivunkalikasta, jonka jokaisen sivun mitta on 16 millimetriä.
Sitä isommilla kahdeksansakaraisilla puutähdillä on kömpelö pelata, kun taas pienemmistä on vaikeampi saada peliotetta Taivalojan mukaan.
Myös Körköt tietävät miten kiviä ennen vanhaan veisteltiin.
– Nuoruudessa tein kyllä itse, mutta nyt sain Mirjalta synttärilahjaksi. Ennen pissikivet maalattiin vesiväreillä, eri värillä jokainen sakara ja kuka milläkin tyylillä, Helena muistelee.
Peliä voi myös pelata samansuuruisilla pikkukivillä mutta parhaiten pelaamiseen sopivat itse koverretut puukivet.
