Mitä meillä olisi ilman metsää? – Met­sä­päi­väs­sä asiaa, mak­ka­ran­pais­toa ja tut­tu­jen ta­paa­mis­ta

Ronja Riekki kävi muiden Koivutien ryhmiksen lasten lailla tutustumassa metsätoriin. Sauli Juurikalta he saivat pienen muiston käynnistään. Väkeä torilla kävi noin tuhat. Päivä aloitettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjän tervehdyksellä. Metsätorilla saattoivat kiinnostuneet tutustua paikkakunnan yrittäjien metsäiseen tarjontaan moottorisahoista klapiautomaatteihin. Metsänhoitoyhdistyksen Jari Tynillä piti kiirettä kun käpyjen lukumäärää arvaavia kävi arpalappunsa täyttämässä. Kari ja Marja Kilpeläiselle metsänhoito Rytingissä sijaitsevalla metsäpalstalla on tärkeää, mutta metsäistä tunnelmaa löytyi Metsäpäivästäkin. Nuotiomakkarat maistuivat, niitä jakaneiden Marttojen laskun mukaan reilusti yli tuhat makkaraa tulilla lämpesi. Metsäpäivä sai perjantaina torille kaikenikäistä väkeä. Hirvaskosken koulun viitosluokkalaiset Antton Tervonen ja Lenna Ervasti kiersivät torilla haastattelemassa ihmisiä. Tässä tiukassa tentissä kauppias Jari Keskiaho. Hirsikampuksen 8-luokkalaisilla oli tehtävä kiertää metsätorin kojut. Henna Kipinä ja Laura Isomaa löysivät näyttävät koristeet. Takana Anni Runni. Metsäpäivän keskustelussa pääsivät ehdokkaat esittämään mielipiteitään myös ilman puhetta. Metsän kiinteistöverolle ei kannatusta löytynyt. Makkaranpaisto näyttää kiinnostavan metsäpäivän yleisöä enemmän kuin esiintymislavalla käyty vaalikeskustelu.
Ronja Riekki kävi muiden Koivutien ryhmiksen lasten lailla tutustumassa metsätoriin. Sauli Juurikalta he saivat pienen muiston käynnistään. Väkeä torilla kävi noin tuhat. Päivä aloitettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjän tervehdyksellä.
Ronja Riekki kävi muiden Koivutien ryhmiksen lasten lailla tutustumassa metsätoriin. Sauli Juurikalta he saivat pienen muiston käynnistään. Väkeä torilla kävi noin tuhat. Päivä aloitettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjän tervehdyksellä.
Kuva: Toivo Kiminki

Metsäpäivää vietettiin Pudasjärven torilla perjantaina ja mukana oli perinteiseen tapaan liki parikymmentä metsäalan toimijaa. Väkeä torilla kävi vauvasta vaariin, yhteensä lähemmäs tuhat.

Hetekyläläinen Leo Kujala kertoi tietävänsä hyvän keinon ilmastonmuutoksen torjumiseen. Hän on sellaista tehnyt aiemminkin, ja uutta tulevaisuuden metsien turvaamiseksi on vireillä.

Sitä varten Kujala, metsänomistaja kun on, pistäytyi metsäpäivänä useamman alan toimijan puheilla, missä kuulumiset vaihtamassa, missä muuten vain.

Tovin hän viivähti Vilho Koiviston, Pölkky Metsän hankintaesimiehen puheilla. Useimmat viime vuosien puukaupat Kujala kertoi tehneensä juuri Koiviston kanssa.

Leo Kujala pistäytyi Pölkky Metsän kojulla Vilho Koivistoa jututtamassa.
Leo Kujala pistäytyi Pölkky Metsän kojulla Vilho Koivistoa jututtamassa.
Kuva: Toivo Kiminki

– Iso etu on kun Pölkylle kelpaa kaikki tukkipuu, niin iso kuin pieni. Hinnoistakin on päästy sopuun.

Kujalan mielestä hyvä puoli on sekin, että Pölkky jalostaa Koillismaan puuta ja työllistää paikallista väkeä.

Tällä kertaa ei puukauppoihin asti menty, vaikka Koivisto kertoi sellaisenkin onnistuvan vaikka siltä seisomalta. Metsänomistajan parhaana ilmastotekona Leo Kujala pitää sitä, että uusi metsä pannaan kasvamaan mahdollisimman pian entisen hakkuun jälkeen.

– Siitä se hiilensidonta alkaa.

Nuortakin väkeä metsäasiat kiinnostivat. Koivutien ryhmiksestä tultiin torille heti aamupäivällä.

Lastenhoitaja Helena Kosamo kertoi lasten odottaneen innolla paikalle pääsyä kun siitä oli heille aiemmin puhuttu.

– On heille muutenkin metsäasioista kerrottu. Kovin pitkään ei tällä kertaa torilla viivytä, mutta jotain ehditään katsella.

Kosamo johdatteli lapset OSAO:n Taivalkosken yksikön metsäkoneen luo. Siellä lehtori Sauli Juurikka antoi heille mukaan avaimenperät. Pudasjärveläinen Tuomas Kesti oli yhtenä yksikön opiskelijoista ajokonetta ja oppilaitosta esittelemässä.

– Ala on tuttu, isä on motokuski ja olen ollut hänen mukanaan työmaalla. Taivalkoskelle hain ja hyvältä tuntui kun pääsin.

Kestillä on selvät suunnitelmat. Kun kolmen vuoden opinnot on selvitetty, töitä hakemaan.

Juurikka luottaa niitä töitä Kestille kuten muillekin metsäkonekuskeiksi valmistuville löytyvän jatkossakin. Nyt tilanne on erinomainen, kaikki yksiköstä valmistuvat pääsevät töihin.

Rytingissä metsäpalstoillaan ja vapaa-ajan asunnollaan hyvin viihtyvä Kari Kilpeläinen harmitteli nykyisen metsäkeskustelun luovan nuorisolle vääriä mielikuvia. Metsät eivät miehen mielestä saa suinkaan jäädä pelkiksi luontokohteiksi vaan niitä on hoidettava kunnolla.

– Mitä meillä täällä olisi, jos ei metsiä olisi, säestää puoliso Marja Kilpeläinen.

Kari ja Marja Kilpeläiselle metsänhoito Rytingissä sijaitsevalla metsäpalstalla on tärkeää, mutta metsäistä tunnelmaa löytyi Metsäpäivästäkin.
Kari ja Marja Kilpeläiselle metsänhoito Rytingissä sijaitsevalla metsäpalstalla on tärkeää, mutta metsäistä tunnelmaa löytyi Metsäpäivästäkin.
Kuva: Toivo Kiminki

Metsäpäivän kaltaiset tapahtumat ovat Kilpeläisten näkemyksen mukaan oivallisia juuri jakamaan oikeaa metsätietoa.

Oulussa asuva pariskunta on tavannut metsäpäivän menoa käydä katsomassa kun se on sopivasti kulkuihin osunut.

Tänä vuonna päivässä oli mukana myös politiikkaa, kun eduskuntavaaliehdokkaat kertoivat näkemyksiään metsäasioista sekä vapaiden puheenvuorojen että paneelihaastattelun muodossa.

Ilmoita asiavirheestä