Seurakunnan hallinnossa palattiin maanantaina kesätauolta, kun kirkkoneuvosto piti syksyn ensimmäisen kokouksensa. Joskus minulta on kyselty, mistä te siellä kokouksissa oikein päätätte? Tämänkin lehden palstoilla uutisoidaan päätöksistä säännöllisesti. Esityslistat on luettavissa seurakunnan kotisivuilla jo ennen kokousta, ja sieltä löytyvät myös pöytäkirjat päätöksineen. Avoin ja ajantasainen kokousviestintä kuuluu olennaisesti julkisyhteisöjen päätöksentekoon. Se on myös seurakunnan strategian hengen mukaista: luomme viestinnällä yhteyttä ja luottamusta.
Seurakunnan hallinnossa on kaksi keskeistä toimielintä. Seurakuntalaisten vaaleilla neljän vuoden välein valitsemat kirkkovaltuutetut käyttävät ylintä päätösvaltaa. Kirkkolain 9. luvussa säädetään asioista, jotka kuuluvat sen päätösvallan piiriin. Karkeasti voisi sanoa, että valtuusto päättää seurakunnan toiminnan suurista linjoista, esimerkiksi strategiasta, toimintasuunnitelmista ja talousarviosta sekä tuloveroprosentista. Kaikki määräenemmistöpäätökset kuuluvat valtuustolle. Määräenemmistö tarkoittaa sitä, että vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä on päätöksen takana. Tällainen enemmistö vaaditaan esimerkiksi kirkollisen rakennuksen rakentamiseen tai hankkimiseen, kiinteän omaisuuden luovuttamiseen tai virkojen perustamiseen.
Kirkkovaltuuston kokoukset ja niissä käydyt keskustelut ovat julkisia, joita voi tulla seuraamaan. Käytännössä kokouksiin ei mitään erityistä yleisöryntäystä ole ollut, mutta esimerkiksi lehdistö on ollut ilahduttavasti paikalla. Jos haluaa saada hyvän käsityksen seurakunnan kokouskäytännöistä, kannattaa tulla seuraamaan valtuuston työskentelyä. Tavallisesti kokouksia on neljä kertaa vuodessa.
Seurakunnan hallinnossa kirkkoneuvostolla on keskeinen asema, samalla tavoin kuin kunnallisella puolella kaupunginhallituksella. Kirkkolain 10. luku määrittää kirkkoneuvoston tehtävät. Se yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää ja muutoinkin toimii seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan hallintoa sekä talouden ja omaisuuden hoitoa. Se myös valmistelee kirkkovaltuuston käsittelyyn menevät asiat sekä huolehtii niiden täytäntöönpanosta. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra, lisäksi siihen kuuluu valtuuston kahden vuoden välein valitsemat varapuheenjohtaja sekä seitsemän jäsentä. Valtuuston puheenjohtajistolla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksissa.
Pudasjärven seurakunnassa kirkkoneuvosto kokoontuu normaalilla rytmillä kerran kuukaudessa kesätaukoa lukuun ottamatta. Kokoukset ovat suljettuja, kuten myös vastaavan toimielimen kokoukset kunnallishallinnossa. Suljetun kokouksen esityslistat ja pöytäkirjat ovat kuitenkin julkisuuslain nojalla pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjan salassapitosäädöksistä on omat pykälänsä julkisuuslain 24 §:ssä sekä kirkkolain 25 luvun 8 §:ssä. Hyvän hallintokäytännön mukaan suljetun kokouksen keskustelut ovat luottamuksellisia.
Oma lukunsa kirkollisessa byrokratiassa ovat tuomiokapitulille ja kirkkohallitukselle alisteiset asiat, kuten esimerkiksi maakaupat. Näissä tapauksissa päätöksenteko kestää tavallista pidempään.
Olen välillä pohtinut päätöksenteossa maallisen ja hengellisen välistä suhdetta. Jos tarkkailee esimerkiksi kirkkoneuvoston pöytäkirjoja, voi karkeasti yleistää, että keskimäärin kaksi kolmasosaa käsiteltävistä asioista liittyy hallintoon, talouteen ja kiinteistöihin, ja yksi kolmasosa hengellisen perustehtävän toteuttamiseen. Toisaalta talouteen ja kiinteistöihin liittyvät asiat palvelevat pohjimmiltaan perustehtävää, kun niillä luodaan puitteet seurakunnan toiminnalle.
Hyvin hoidetulla hallinnolla turvaamme toimintaedellytykset nyt ja tulevaisuudessa.
Timo Liikanen
Pudasjärven seurakunnan kirkkoherra