Vuoden loppuun jatkuvan Moderni hirsikaupunki-projektin eräänlaisena huipentumana järjestetään Pudasjärvellä elokuun lopussa hirsirakentamiseen paneutuva seminaari.
Pääpuhujaksi on lupautunut asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, iloitsee projektipäällikkö Aila Ryhänen. Kiinnostavaa asiaa on toki muillakin, lupeissa on niin tutkimustietoa puun bakteereja tappavasta vaikutuksesta kuin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden näkemyksiä aiheesta.
Seminaarin Ryhänen uskoo kiinnostavan päättäjiä, tutkijoita, rakentajia ja suunnittelijoita, jotka työssään pohtivat terveellistä rakentamista. Tilaisuus on toki kaikille kiinnostuneille avoin, hän jatkaa.
Aiheeseen käytännön tasolla pääsee Kurenalla tutustumaan jo toukokuun alussa Euroopan kulttuuriympäristöpäivänä. Silloin tehdään kiertoajelu hirsikohteisiin, asiantuntijana on mukana myös maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko.
– Silloin ei käydä Hirsikampuksella, se taitaa olla jo kaikille pudasjärveläisille tuttu paikka. Mutta kesällä koululle taas pääsee, esittelijöiksi palkataan lukiolaisia.
Pari viikkoa sitten vieraili hirsirakentamiseen ja -rakennuksiin tutustumassa ryhmä Oulussa arkkitehtipäiville osallistuneita. Tutustumiskohteina heillä olivat Hirsikampus, kirkko ja Kontiotuote, Ryhänen tietää.
– Hirsikampuksella riittää edelleen vierailijoita, vähintään viikoittain. Kävijöistä noin neljännes on ulkomaalaisia. Heitä on ollutkin kaikilta asutuilta mantereilta.
Lisää hirsikohteita, niin rakennuksia kuin muuten aiheeseen liittyviä, on haussa kiinnostuneiden katsella ja vaikka paikan päällä käydä. Aila Ryhänen on niitä löytänytkin, pienimmät koirankopin kokoluokkaa.
Osaa kohteista esitellään vain valokuvin ja monikielisin tekstein projektin nettisivuilla, mutta lisää kaivattaisiin. Ryhänen odottelee esimerkiksi kyläseurojen ilmoittelevan tiedossa olevista rakennuksista.
Yksi hirsirakennus, jota tosin ulkopuoliset pääsevät ihastelemaan vain kuvista tai tieltä katselemalla, on Kotikummun pihapiirissä Kurenalla. Itse asiassa Jaakko ja Jaana Isomursun tontilla ovat hirsisiä niin asuinrakennus, aitta kuin saunakin.
Asuinrakennus, liki 300-neliömetrinen, on rakennettu reilut sata vuotta sitten. Sen nykyiset omistajat ovat neljättä, heidän kotona asuvat lapsensa Arttu ja Enni jo viidettä Kotikumpua asuvaa sukupolvea.
Monet iäkkäämmät pudasjärveläiset muistavat talon olleen muussakin käytössä, kunnanvirastokin sen hirsiseinien sisällä on ollut. Onpa talon kamarissa omiaan suunnitellut myös joukko saksalaisia upseereita Lapin sodan alla.
Isomursut pitävät perinteen ja historian kunnioittamista tärkeänä osana hirsitalossa asumista. Jokainen sukupolvi on jättänyt pihapiirin rakennuksiin omat merkkinsä.
Nykyiset omistajat ovat tehneet kunnostustöitä vanhaa kunnioittaen, oman asumismukavuuden huomioon ottaen. Asuinrakennuksen alimpien hirsien vaihtoon, kengittämiseen, heltisi aikoinaan Museovirastolta pientä taloudellista apuakin.
– Onneksi Pudasjärvellä on taitavia perinnerakentajia, joilla vaativatkin työt onnistuvat. Ainakin Seppo Ahonen ja Hannu Kokko ovat näyttäneet hommansa osaavan.
Kosteusvaurioita ei hirsitaloon ole tullut, vaikka käytössä on vuosikymmeniä ollut niin sisäsauna, suihku kuin vesikiertoinen keskuslämmitys. Jaakko Isomursu on pitänyt periaatteena, ettei nykyaikaista rakennustekniikkaa tule vanhaan hirsirakennukseen siirtää.
– Huolenpitoa ja työtähän vanhan, varsinkin näin ison pihapiirin ylläpito vaatii. Aina löytyy jotain kunnosteltavaa, seuraavaksi taitaa olla edessä maalaustöitä.
Jaana Isomursu naurahtaa väljissä tiloissa, Kotikummun pirttikin on 70-neliöinen, asumisen olevan mukavaa, paitsi siivouspäivinä.
Uudenlainen hirsirakentaminen saa Isomursuista kannattajat. Suunta on Pudasjärvellä hyvä, ajan muuttuminen saa näkyä hirsirakentamisessakin, he arvioivat.
kuvat Toivo Kiminki