– Eläimet näkyisivät kuntalaisille myös taajamassa. Iijoen rannalla olisi paikka, jossa voi tanssia vaikka salsaa! maalailevat Outi Karjalainen ja Teija Kuha-Kaarre Pudasjärveä kymmenen vuoden päästä.
– Pudasjärvellä olisi kauppakeskus Kurenalan koulun paikalla. Vanhat hyvät hirsirakennukset pitäisi saada käyttöön, kun haetaan ihmisille asuntoja. Katulamput voisivat olla hirsiset, esittää Aili Jussila.
Kaupungintalolla pyörii päivän aikana kolme Demola-projektin ohjaamaa avointa työpajaa, jossa syntyy oivalluksia tulevaisuuden Pudasjärvestä. Oulun yliopiston opiskelijat, sekä vaihto-opiskelijat, kokoavat ajatukset yhteen kehittämissuunnitelmaksi.
Pyrkimyksenä on tuoda esille uusia ideoita. Ajatustynnyri ei jää tyhjäksi, sillä aikaa annetaan vain pari minuuttia ja paperille on siinä ajassa tuotettava ajatuksia. Sitten paperit pannaan vaihtoon.
– Tarvitaan tapahtumia, positiivista asennetta ja paikkakuntaylpeyttä. Yksi katu, Varsitie, keskuskaduksi niin, että Kuusamontieltäkin huomaa keskustassa olevan jotakin. Monikulttuurinen ilmapiiri ja eksoottisia yrityksiä, Sointu Veivo, Linnea Manninen ja Kerttu Simu lukevat ryhmän ideoita. Niitä on paljon:
– Osaon ja lukion opetussuunnitelmat yhdistetty nuoria vetäväksi kokonaisuudeksi. Painotusta opinnoissa puupuolelle hirsisissä merkeissä ja kylälle lasikattoinen revontulihotelli.
– Pudasjärvestä Pohjois-Euroopan Piilaakso, joka houkuttelisi it-väkeä pitämään konferensseja Pudasjärven luonnon rauhassa. Joelle saunalautta kuten Oulussa...
Monialaisen korkeakouluopiskelijaryhmän tavoitteena on tehdä suunnitelma Pudasjärven vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi.
– Käytämme nyt keräämiämme ideoita pohjana, joista jatkojalostamme esityksen Pudasjärven kaupungin kehittämistoimelle marraskuussa, tuotantotaloutta opiskeleva Tuomo Vikamaa kertoo.
Kaupunkisuunnitteluprojekti on nimeltään: ”Revising Town Planning - Moving Towards an Outstanding Pudasjärvi”.
Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen pyytää opiskelijoita keskittymään erityisesti luontoteemaan:
– Luontoteeman pohjalta voisi miettiä, mitä ajatukset tarkoittaisivat liiketoiminnan kannalta, mitä aktiviteettien kannalta ja niin edespäin.
Mikä Pudasjärvellä on pielessä? kysyy sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskeleva Jouni Kaikkonen.
Hän näyttää Demola-projektin omat tiivistykset miinuslistalta. Niiden mukaan kaupunki on tylsä, työpaikkoja on vähän, väkiluku laskee ja huoltosuhde on pielessä.
Toiset vastaavat, että heidän mielestään pielessä ei ole varsinaisesti mikään, toisten mielestä se on muun muassa liian vähäinen mainonta ja huonot liikenneyhteydet.
Pudasjärvellä asuva Jennifer Ottens Yhdysvalloista näkee asian niin, ettei etäisyys ole niin suuri ongelma kuin irrallisuus:
– Matkustaakseen Kajaaniin tai vaikkapa Helsinkiin, tarvitsee aina kulkea Oulun kautta. Bussilla kulkeminen on hankalaa ja myös tajuttoman kallista. Maahanmuuttajatkin joutuvat muuttamaan Ouluun, kun heillä ei ole varaa kulkea Pudasjärveltä Oulussa edes hoitamassa paperitöitä tai ostoksilla.
Mukana ideoimassa ovat myös Demola-projektissa olevat vaihto-opiskelijat kiinalainen Shayibai Anniwa ja vietnamilainen Thay Vu Minh.
Heidän nopeassa pohdinnassaan nousee esille ajatus Pudasjärven valaisemista led-valoilla kauttaaltaan pimeän kauden ajaksi. Tämä on vain yksi ideoista, joka pääsee kenties jatkojalostukseen.
Rahoitusalaa opiskeleva Vu Minh uskoo, että siinä menee kenties kymmenen vuotta, mutta silti on mahdollista, että projektin ideoista tulee tosia.
