Met­säs­ty­soi­keus, kiin­teis­tö­ve­ro ja il­mas­ton­muu­tos pu­hut­ti­vat – Met­sä­asiat esillä vaa­li­pa­nee­lis­sa Pu­das­jär­vel­lä

Metsäpäivän keskustelussa pääsivät ehdokkaat esittämään mielipiteitään myös ilman puhetta. Metsän kiinteistöverollepanoa ei kannattanut kukaan. Kuvassa vasemmalta keskustan Vesa Riekki, vihreiden Mika Flöjt, perussuomalaisten Riikka Juntunen, kokoomuksen Sami Pikkuaho ja vasemmiston Markku Eilola-Jokivirta.

Kuva: Toivo Kiminki

Pudasjärvellä Metsäpäivässä eduskuntaan ehdolla olevilta tentattiin näkemyksiä tulevaisuuden metsistä. Vaalipaneelissa oli edustajia, SDP:tä, sinisiä ja tähtiliikettä lukuunottamatta, kaikista eduskuntapuolueista.

Paneeliin osallistumaton, keskustan toinen paikalla ollut ehdokas, nettipoliisi Lauri Nikulakin pääsi ääneen kertomaan, että oli saanut arvonnassa vaalinumerokseen hätäkeskuksen puhelinnumeron.

Muut eivät päässeet vaalinumeroillaan briljailemaan – paitsi vihreiden Mika Flöjt, joka esittäytyi kakkosnelosena.

Esittäytymässä kävi myös Oulun perussuomalainen DI Juha Vuorio, joka piti Pudasjärven hirsirakentamista malliesimerkkinä kotimaisten raaka-aineiden hyödyntämisestä.

Pudasjärven keskustan ehdokas Vesa Riekki kehui edellisen hehkuttamana olleensa päätöksenteossa johtavassa asemassa, kun Pudasjärvellä tehtiin poliittinen ratkaisu siirtyä julkisessa rakennushankkeissa hirsirakentamiseen.

Metsuri oli päivän teemoissa asiantuntija ja kertoi viettävänsä metsässä työn puolesta aamusta iltaan ja metsänomistajana vielä pyhää-arkea. Lisäksi hän vinkkasi juuri metsäpäivänä täyttäneensä 55 vuotta, mutta ei siitä kollegoiltaan onnitteluja saanut.

Oulun kokoomuksen, Hetekylästä lähtöisin oleva Sami Pikkuaho kertoi juuri tehneensä sukupolvenvaihdoksen. Veljiensä kanssa hän oli lunastanut isä-Paavolta suvun metsätilan Viinikoskelta. Sitä hän aikoi hoitaa maltillisesti, mutta valtakunnallisella puolella hakkuita olisi mielestään mahdollisuuksia lisätä.

Utajärven perussuomalainen insinööri, työllisyysprojektin vetäjä ja Riikka Juntunen kertoi olevansa kateellinen Pudasjärvelle, sillä Utajärvellä ei ole hirteen päädytty, vaikka sisäilmaongelmien takia suljettu on sekä kaupungintalo että päiväkoti. Metsää sivutoiminen lampuri kertoi perinnöksi saaneensa sen verran, että sieltä polttopuut saa.

Kuusamon vihreiden varakansanedustaja Flöjt listasi teemoikseen kaivostoiminnan toppuuttelemisen, voimayhtiöiden kalatalousvelvoitteet ja puurakentamisen edistämisen. Jälkimmäisen hän katsoi olevan ilmastoteko, sillä betoniteollisuus on maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästäjä.

Vasemmiston oululainen Markku Eilola-Jokivirta väitti eläneensä koko elämänsä metsästä. Stora-Enson paperikoneenhoitajalle on ollut ilo käydä sitä Pudasjärvellä katsomassa. Ehdokas tykkäsi monimuotoisesta, jatkuvan kasvatuksen metsästä, jossa pystyy harrastamaan.

Metsäpäivän ehdokaspaneeli otti lappuäänestyksellä kantaa muutamiin metsäisiin kysymyksiin Äänestettiin esimerkiksi siitä, pitäisikö paikkakuntalaisten vapaata metsästysoikeutta laajentaa koko maahan ja pitäisikö kiinteistövero ulottaa metsämaihin.

Kukaan ei kannattanut veropohjan laajennusta, mutta ensinmainitusta oltiin sitä mieltä, että pitäisi – paitsi Flöit, jonka mukaan perimmiltään metsästysoikeudessa on kyse saamelaisten nautintaoikeuksista, jotka sittemmin annettiin myös alueen uudisasukkaille.

– Niitä ei voi muille siirtää. Siellä missä on vapaa metsästysoikeus, pitäisi olla myös vapaa kalastusoikeus.

Riekin mielestä Metsästyslain 8§:stä on pidettävä kiinni. Verotuksessa nykyinen käytäntö on hyvä, sillä jos metsät pannaan kiinteistöverolle, jokamiehenoikeuksia on mietittävä uudestaan.

Myöskään muut eivät nähneet veropohjan laajennukselle tarvetta. Eilola-Jokivirran mielestä hoitamattomille metsille pitäisi jopa panna haittamaksu.

Myös ilmastonmuutos panelisteja puhutti. Jätetäänkö metsät luonnontilaan vai hoidetaanko tehokkaasti? Juntusen mielestä nykyinen hakkuutaso on hyvä, mutta niitä voidaan lisätä, eitteivät suunnitellut investoinnin vaarannu.

Eilola-Jokivirta oli kahtalaisella kannalla. Mielestään huonosti kasvavat metsät pitää sada kasvuun, mutta hakkuiden lisäys jäädyttää 10-15 vuodeksi ja katsoa, miten sitten menee.

Flöjtin mielestä hakkuita voidaan lisätä, jos ne suunnataan varttuneisiin metsiin eikä hakata liian nuorena, kuten nykyään. Hän varoitteli, että ilmastonmuutos tuo ääri-ilmiöitä, jolloin monimuotoiset metsät ovat omistajan etu.

Pikkuaho kannatti kymmenen prosentin lisäystä hakkuisiin ja hiilinielun kannalta olisi paras hakata tukkia. Myös Riekin mukaan hakkuita voidaan nostaa ja siitä huolimatta metsät pysyvät monimuotoisena, sillä hoidettu metsä on paras metsä. Lisäksi metsä tuo työtä ja työ turvallisuutta.

Jos eduskuntaan pääset, tuetko metsätaloutta valtion varoista? Eilola-Jokivirran mukaan kaupunkilaisia ei metsänomistus kiinnosta ja niitä pitäisi kouluttaa ja opastaa.

Pikkuahon ja Juntusen mielestä nykykäytäntö on hyvä, mutta verotusta pitäisi saada kannustavammaksi. Edellinen kaipasi byrokratian riisumista, jälkimmäinen vähemmän ohjausta ja luottamusta metsänomistajiin.

Flöjt ei antaisi tukia ojitukselle. Työn sijasta hän vaati enemmän panosta kehitykseen, esimerkiksi biopolttoaineen tuotantoon. Lisäksi tukia olisi suunnattava puupohjaisiin tuotteisiin, jotka sitovat hiiltä.

Riekki oli nykyisiin Kemera-tukiin tyytyväinen, mutta uudistusaloille ne pitäisi saada takaisin, sillä siellä on uuden metsän alku. Viime aikoina siinä on ollut viivästystä, vaikka kasvava metsä on ratkaisu ilmasto-ongelmiin.