Met­sä­ka­na­lin­nut run­sas­tu­mas­sa Pu­das­jär­vel­lä­kin – "Syksyn tilanne näyttää jah­ti­väen silmin mie­len­kiin­toi­sel­ta"

Pyykanta on kasvamaan päin, havaittiin kesän riistakolmiolaskennoissa.

Kuva: Toivo Kiminki

Loppupuolelleen kääntyneen kesän sää näyttää olleen suotuisa ainakin metsäkanalinnuille. Se on havaittavissa valmistuneista riistakolmiolaskentojen tuloksista.

Erityisesti normaalia vähäsateisempi kesäkuun loppu ja heinäkuun alku ovat olleet hyvästä lintupoikueille, samoin kylmien jaksojen puute.

Pudasjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Vesa Teivaanmäki pitää ennakkotietoja oikean suuntaisina, mutta tosiaan ennakoivina.

– Kaikki kolmiolaskijat eivät siirrä tietoja Oma Riista -sovelluksen kautta. Paperilla lähetettyjä ei varmasti ole vielä ehditty Luonnonvarakeskuksen järjestelmään siirtää.

Pudasjärven alueella on Teivaanmäen tietojen mukaan laskettu 18 riistakolmiota. Pelkästään niiden perusteella ei tietoja ynnäillä, vaan tänne vaikuttavien kolmioiden määrä on kolmisenkymmentä.

Miehen omat havainnot tukevat Luonnonvarakeskuksen antamia lukuja. Kanalintukannat näyttävät Pudasjärvellä olevan lupaavassa nousussa.

– Poikueita näkyy hyvin, mutta sekä niiden koko että ikä vaihtelee kovasti. Mutta pyyn tilanne taitaa olla hyvä, isoja poikueita on näkynyt.

Myös riekkokanta näyttäisi Teivaanmäen arvion mukaan olevan kohenemassa. Metson tilanne on hyvä, ja teeristäkin on mukavasti havaintoja.

– Syksyn tilanne näyttää jahtiväen silmin mielenkiintoiselta. Arvioin metsästysaikojen pitenevän viime vuosiin verrattuna.

Koska metsästysaikoja määräävät asetukset pitää valmistella hyvissä ajoin ennen kanalintujahdin aloittamista, on riistakolmioiden perusteella tehtävillä kannan arvioinneilla kiire.

Metsokanta näyttää kolmiotulosten mukaan kasvaneen voimakkaasti varsinkin Koillismaalla ja Itä-Lapissa.

Siellä aletaan lähestyä jo 31-vuotisen laskentahistorian huipputuloksia. Kainuussa tiheys on hieman noussut, mutta on siellä laskentahistorian keskiarvon alapuolella.

Teeri näyttää runsastuneen vahvasti melkein koko maassa. Korkeimmat tiheydet olivat Pohjanmaan rannikolta ja Pohjois-Savosta Koillismaalle ulottuvalla leveällä vyöhykkeellä.

Suurimmat kasvuluvut olivat Savossa, jopa 60 - 80 prosenttia. Eteläisessä Suomessa teeren tiheydet laskivat viime vuodesta.

Pyyn kanta lähestyy paikoin kolmioiden laskentahistorian huipputiheyksiä. Kasvu on ollut voimakkainta Oulun ja Kainuun alueilla sekä keskisessä Suomessa.

Parhaiten pyitä näkyi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Koko eteläisessä Suomessa pyyn tiheydet olivat varsin korkeita Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta.

Riekko näyttää kolmiolaskentojen mukaan nousevan vuosien aallonpohjastaan. Lukemat alkavat lähestyä laskentahistorian keskitiheyksiä Oulu-Kainuu-alueella sekä Metsä-Lapissa.

Koko maan tasolla teeren ja pyyn keskimääräiset tiheydet kasvoivat viitisentoista prosenttia. Metson tiheys oli laskennoissa Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuoden tasolla.