Keväällä on hyvä tehdä metsätöitä, kun sääsket eivät vielä haittaa ja lämpömittarin lukema pysyttelee kohtuullisissa lukemissa. Tämän tietää jaurakkajärveläinen monialayrittäjä Matti Alatalo, jolla on metsätöistä paljon kokemusta.
Luonnossa viihtyvän Alatalon aika ei käy pitkäksi, sillä metsätöiden lisäksi miehellä on lypsykarjatila, maanrakennusyritys ja talvisin hän auraa teitä. Politiikkaakin elämään mahtuu, sillä keväällä Alatalo valittiin Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n valtuuskunnan toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Lisäksi Alatalo on Metsänhoitoyhdistys Koillismaan puheenjohtaja ja MTK:n valtuuskunnan ja metsävaltuuskunnan jäsen.
– Kyllä tässä saa omasta vapaa-ajastaan tinkiä, aina on yhtä kiire. Nukkuakin pitäisi välillä, Alatalo tuumaa.
MTK:ssa Alatalon tärkeimpänä tavoitteena on tuoda esille metsätalouden merkityksen tärkeyttä valtakunnallisella tasolla. Korostamisen arvoisia asioita ovat muun muassa metsätalouden taloushyödyt.
– Suomessa on paljon puuvaroja, ja tuhansia ihmisiä saa leipänsä metsästä. Myös puun myymisellä saadaan taloutta kohennettua.
Metsänomistaja ei ole huolissaan metsähakkuiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Alatalon mielestä hakkuiden vaikutukset ilmastoon ovat pelkästään positiivisia.
Yrittäjä sanoo, että luontojärjestöt ovat liioitelleet metsätöistä aiheutuvia päästöjä, vaikka uusiutuva metsä toimii tehokkaana hiilinieluna.
– Metsien hakkuista puhuttaessa on usein mielessä vain yksi kohde, esimerkiksi jokin vanha arvokas metsä, joka hakataan pois. Tämän vuoksi suhtautuminen hakkuisiin on negatiivinen.
Alatalo korostaa metsien harventamisen olevan tärkeää työtä.
– Harvennettu metsä on ennen kaikkea sievä, ja eläimetkin viihtyvät paremmin, kun niiden on helppo kulkea maastossa.
Alatalo puhuu myös puusta rakentamisen puolesta. Hän kertoo, että puurakentaminen on ilmastoystävällistä, sillä puutuotteet varastoivat hiiltä.
– Hiili pysyy varastoituneena puutuotteissa niiden koko elinkaaren ajan.
Yrittäjä toivoo, että biotuotetehtaiden rakentaminen edistyisi suunnitellusti. Esimerkiksi Metsä Groupilla on suunnitelmissa rakentaa Kemiin uusi biotuotetehdas, joka on nykyistä sellutehdasta paljon suurempi.
Metsäala ei Alatalon mukaan kiinnosta nuoria. Tähänkin asiaan parhaana ratkaisuna hän näkee metsätaloudesta tiedottamisen. Mies toivoo, että alan koulutus säilyisi.
– Metsäalalla on paljon työtä nuorille, mutta valitettavasti tietotekniset alat vetävät enemmän puoleensa. Toisaalta metsäkoneissa on paljon tietokonepohjaista tekniikkaa.
Maatalousyrittäjänä Alatalo on huomannut myös maatilallisten kiristyneen taloudellisen tilanteen. Tilanne on Alatalon mukaan hankala muun muassa sen vuoksi, että tuotantopanosten hinta on noussut, mutta toisaalta tuotteiden hinnat ovat pysyneet samalla tasolla.
Yrittäjä kertoo toimeentulonsa koostuvan pienistä palasista. Silloin tällöin epätoivo kuitenkin voi vallata mielen.
– Joskus kyllä tuntuu, ettei hyövää vaikka kuinka tekee, hän sanoo.
Vastuullisella metsänhoidolla vaalitaan hiilinieluja
Metsät sitovat kasvihuonekaasuksikin kutsuttua hiilidioksidia kasvillisuuteen ja maaperään.
Kun puuston kasvu on suurempi kuin hakkuut ja luonnonpoistuma, metsiin sitoutuu hiiltä.
Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa hiilitaseeseen siten, että metsät pidetään kasvukuntoisina, huolehditaan metsien nopeasta uudistumisesta, harvennuksista ja oikea-aikaisesta taimikonhoidosta.
Päätehakkuun jälkeen metsät ovat hiilen päästölähde, mutta noin 20 vuoden jälkeen, kun puuston määrä lisääntyy, metsä taas sitoo hiiltä.
Metsien ja metsämaiden hiilivarasto kasvaa jatkuvasti, vaikka metsien käyttö teollisuudessa ja energiana on lisääntynyt. Tämä johtuu siitä, että hakkuut ovat olleet kasvua pienemmät.
Tämän vuoksi metsien hoidossa tulisi noudattaa metsänhoidon suosituksia. Näin ollen myös hakkuumahdollisuudet ja hiilensidonta lisääntyvät.
