Paikalliseen ruuantuotantoon on Pudasjärvelläkin kannustettu erilaisen keinoin. Lähiruuan sanotaan on nyt olevan kovassa suosiossa. Muutaman elintarvikkeen alkutuotantoa täällä löytyykin vaikka kaikkien kaupunkilaisten syödä.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Rauno Kuha esitteli lukuja ja näkemyksiä viime viikon Kööki-päivillä Unelmatehtaalla. Hän oli vertaillut keskimääräisen suomalaiskuluttajan ruuan käyttömäärän mukaan lukuja pudasjärveläiseen elintarviketuotantoon.
Niiden mukaan Pudasjärvellä hörpitään maitoa vuodessa noin 1,75 miljoonaa litraa, reilut 200 litraa kuntalaista kohti. Lähes kaikki maito lähtee täältä jalostettavaksi muualle, kauimmillaan Arlan meijeriin Sipooseen.
Pudasjärven suurimman maitotilan, Yli-Livolla sijaitsevan Kansakoulun tilan isäntä Marko Pankinaho kertoo tänä vuonna tilan robottinavetassa lypsettävän liki miljoona litraa maitoa noin 95 lehmän utareista.
Tilan mullivasikat lähtevät kasvatettaviksi toisille tiloille. Naudanlihaa keskimääräinen suomalainen käyttää noin 19 kiloa vuodessa. Jos pudasjärveläinen on sellainen, menisi täällä nautaa reilut 151 000 kiloa.
Pitäjän suurin lihantuotantoon erikoistunut navetta löytyy Puhokselta läheltä Suomussalmen rajaa. Isäntä Eero Hyttinen hakee muutaman viikon ikäiset mullivasikat mahdollisimman läheltä, omalta kylältä ja toisinaan Suomussalmen puolelta lähimmiltä tiloilta.
Vuodessa navetasta lähtee A-tuottajien teurastamoon noin 70 puolisentoista vuotta lihotettua sonnia. Tavoite on saada ruhopaino 300 kiloon, Hyttinen kertoo.
Sen kokoisesta sonnista lähtee lihaa noin 220 kiloa. Näin laskien Hyttisen tila tuottaa noin kymmenesosan Pudasjärvellä popsittavasta naudanlihasta. Muutama emolehmätila Pudasjärvellä on, ja maitotiloiltakin eläimiä teurastamoon viedään.
Lampaita kasvatetaan Pudasjärvellä reilusti yli laskennallisen kulutuksen. Keskimääräiselle lampaansyöjälle riittää 0,7 kilon pala lammasta tai karitsaa vuodessa.
Siihen määrään ei tarvita kuin noin 250 karitsan lihoiksi paneminen. Yhden uuhen lampurit laskevat tuottavan keskimäärin 1,9 karitsaa vuodessa.
Pärjänsuolainen LammaLove myy vuotuisen vajaan sadan karitsan tuotannon suoramyyntinä. Vain vähän siitä määrästä Pudasjärvelle jää, toteaa yrittäjä Mirka Pääkkö.
Sianlihaa ei täällä tuoteta. Käyttöä olisi, sitä syödään Suomessa tuplaten naudanlihaan verrattuna. Pudasjärven käyttöä, liki 300 000 kiloa, varten pitäisi olla Kuhan laskelmien mukaan kolme kohtuullisen kokoista sikalaa.
Siipikarjaakaan ei kaupungissa tuoteta kuin oman talouden käyttöön. Sitä kuitenkin kulutetaan saman verran kuin naudanlihaa, joten useiden kasvattamoiden tarve omavaraiseen lähilihaan olisi.
Poro on toinen lihantuottaja, joita Pudasjärvellä on yli oman lihantarpeen. Varmaa on, että poroa täällä, vihaamisen lisäksi, syödään enemmän kuin suomalaisen keskiarvo puoli kiloa on.
Mutta tuon keskiarvon mukaan laskien poroa syödään reilut 4000 kiloa. Keskimääräisen teuraspainon mukaan tarvittaisiin 162 vasanruppia täkäläisten tarpeen tyydyttämiseen.
Sen verran löytyy elukoita, jos Pudasjärven paliskunnasta keskimääräinen viiden poronomistajan eloporokarja lihoiksi pantaisiin. Lähes sama määrä sarvipäitä muuten kuoli edellisen poronhoitovuoden aikana yhteensä Pintamon ja Pudasjärven Livon paliskunnissa.
Ihminen kun ei elä ainoastaan eläinkunnan tuotteilla, oli tutkija Rauno Kuha laskeskellut myös muutamien muiden elintarvikkeiden menekkiä.
Perunaa menee Pudasjärvellä 4,7 miljoonaa kiloa vuodessa, tomaattia reilut 96 000 kiloa ja kasvihuonekurkkua reilusti yli 800 000 kiloa.
Niitä kaikkia kasvatetaan lähinnä omaan tarpeeseen. Perunanviljely elättäisi Kuhan laskelmien mukaan yhden siihen erikoistuneen pudasjärveläistilan jos vain lähipottu kaikille kelpaisi.
Kasvihuoneviljelijöitäkin tänne mahtuisi pitäjän omaa tarvetta täyttämään useita kurkkua ja tomaattia tuottamaan.
Mansikanviljely on täällä vähäistä. Livolla Eero Niskasaari sitä kasvattaa, mutta ei hyvän kesän sadollakaan, parillatuhannella kilolla, mansikkaa kaikkien pudasjärveläisten tarpeisiin saa. Jos täällä mansikka maistuu keskimääräisen suomalaisen tapaan, myyntiin pitäisi löytyä noin 50 000 kiloa.
