Erkki Manninen tiesi melko varmasti Puhoskylällä sijaitsevan kotitalonsa pihalla kasvavan kuusen olevan Kotikuusi. Hän muistaa olleensa 21-vuotias, kun kuusi kaivettiin maahan.
Kaikki epäily puun alkuperästä poistui kokonaan, kun puun juurelta löytyi maastoon hautautunut kuparinen kyltti. Siinä luki: ”Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana”.
Manninen korjasi kyltin irronneen jalan ja kyltti puhdistettiin.
– Isäni Aatami Manninen oli ollut sotareissuilla viisi vuotta, hän oli siis täysin palvellut mies. Isäni hankki kuusen aikoinaan pihaan siitä lahonneen ison koivun tilalle, Manninen kertoo.
Manninen muistaa isästään sen, ettei tämä kertonut sotajuttuja koskaan muuten kuin silloin, kun kylässä oli joku hyvä sodan kokenut tuttava.
– Kuuntelin niitä juttuja mielelläni sivusta. Mihinkä sitä korvansa olisi pannut, hän tuumii.
Nykyisin kuusi on kasvanut valtavaksi: se on venynyt pituutta ainakin kymmenmetriseksi ja on kasvustoltaan tuuhea, vaikka lähellä kasvaa muitakin puita.
– Isä piti sitä kuin silmäterää. Hänelle oli tärkeää istuttaa Kotikuusi tilallemme. Joka kesä puun nähdessäni, minulle tulee mieleen sen merkitys.
Kun Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäinen, istutettiin eri puolille maata erityisiä Kotikuusia yli 30 000 kappaletta. Kuusen taimet saatiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931 istutetun itsenäisyyden kuusen siemenistä.
SOK myi kymmeniätuhansia kuusentaimia laattoineen itsenäisyyden kunniaksi. Jotkut osuuskaupat lahjoittivat taimen oman kylänsä koululle.
– Pudasjärvellä ainakin Puhoskylällä ollut osuuskauppa välitti taimia, muistaa Manninen.
Hänestä olisi hauska tietää, minne kaikkialle Pudasjärvellä on Kotikuusia istutettu.
Tällä hetkellä internetistä löytyy kootusti Suomen kotikuusten sijainteja. Tietoja saatu 233 paikkakunnalta, ainoa vaan, että Pudasjärvelle on karttaan merkitty vain yksi kotikuusi Kuusamontien varrelle, ennen Hirsikampukselle vievää Iijoen siltaa.
Vuonna 2017 tarina jatkuu Tulevaisuuden kuusi -kampanjalla. Tavoitteena on, että koululaisten lisäksi mahdollisimman moni suomalainen istuttaa juhlapuun tai -metsikön laattoineen satavuotiaalle Suomelle.
Kampanja-aloitteen on tehnyt Environment Online – ENO, kestävän kehityksen verkkokoulu.
Jotkut yksityiset istuttivat vuoden 1967 kuusensa keskelle pihaansa, jotkut pirtin päätyyn. Mannisten Puhoskylällä sijaitsevan kotitalon pihalla kuusi sai paikan auringosta, niemen kärjestä.
– Orava pesi yhtenä kesänä kuuseen, vaikka se on peltojen keskellä, Manninen hämmästelee.
Kaippa paksusti voiva Kotikuusi oli sille ihanteellinen ja rauhallinen kotipaikka.
Kotikuusista lisätietoa löydät tästä linkistä .
Lue Iijokiseudussa aikaisemmin julkaistu juttu kotikuusista tästä linkistä .
