Pudasjärveläisten herättelijä Paavo Vikström nosti esille 21. helmikuuta ilmestyneessä Iijokiseudussa tulevaan maakuntaan vaikuttamisen. Kiitos hereillä olostasi ja pohdinnoista.
Vaikka keskeisenä valmistelijana en ihan kaikkea tuohon kirjoitukseen liittyvää voi allekirjoittaa, oli se mielestäni hyvä herätys ja analyysi vaikuttamisesta ja tulevasta syksystä.
Ei kerennyt kulua kuin kolme yötä Tasavallan Presidentin vaali-illasta, kun puhelimet alkoivat soida ja puolueiden piirijärjestöjen palkolliset kysellä maakuntavaaleista ja että mistä se maakunta oikein päättääkään.
Hereillä olivat, joten jäsenmaksua suorittavat voivat olla tyytyväisiä palkollistensa toimintaan. Seuraavat vaalit ovat jo lokakuulla.
Pohjois-Pohjanmaan tulevaan maakuntaan valitaan 79 valtuutettua päättämään uuden maakunnan palveluiden järjestämisestä ja ensivaiheessa organisoitumisesta. Maakunta on yhtä vaalipiiriä.
Julkisuudessa olleet laskelmat maakuntavaltuutettujen alueellisesta jakaantumisesta ovat perustuneet viimeisten kuntavaalien tuloksiin. Näistä rätingeistä on sitten vedetty johtopäätökset maakuntavaltuutettujen jakaantumisesta.
Eniten ääniä saaneet ovat puolueensa listoilta katsottu menestyvän maakuntavaaleissa. Tätä logiikkaa voisi kutsua, vaikka vaihtoehtoiseksi totuudeksi. Puolueiden ehdokasasettelu tuskin tulee noudattamaan kuntavaalien ehdokasjakaumaa alueittain.
Paavo Vikströmin esittämä ajatusmalli ehdokasasettelusta tulee olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus ainakin puolueiden sisällä. Katsokaa vaikka valittujen kansanedustajien kotipaikkoja suhteessa äänioikeutettuun väestöön. Oulun yliedustusta tai edes väestöpohjan mukaista osuutta ei tuosta valittujen joukosta löydy.
Maakunta yhtenä vaalipiirinä korostaa päätöksentekijöiden sitoutumista koko maakunnan asukkaiden asioiden hoitoon. Oikeus yhdenvertaisiin julkisiin palveluihin on nykyistä laajemman järjestämisvastuualueen eli maakunnan idea.
Tarveperustainen laskennallinen valtion rahoitus ja tehtävien rajaaminen vain lailla määrättyihin palveluihin ja tehtäviin edellyttää päättäjiltä kurinalaisuutta, vaikka demokratian lähtökohtana on kuntalain mukainen säätelypohja.
Raami on rajattu, mutta valta ohjata järjestäjänä palveluiden tuottajia niin omaa liikelaitosta kuin ulkopuolisia pörriäisiä on merkittävän vahva. Valtuutettujen vastuu yli 410 000 asukkaan palveluiden järjestämisestä ja yli 1,5 miljardin euron riittävyydestä on jakamaton.
Analyysit ja tieto ohjaavat poliittiselta päättäjältä edellytettävää päätöksentekokykyä. Mutu-tuntuma tai muu ölömölö eivät ole päätöksenteon perustana. Siitä valtiolta tuleva ohjaus pitää huolen.
Pudasjärveläisenä olen huolestuneena seurannut poliittisten toimijoidemme poissaoloa poliittisten piirijärjestöjen avainpaikoilta. Aktiivisuus ulospäin tekisi hyvää.
Jo nykyinen aluehallinto ja sen poliittiset edustavuudet ovat merkittäviä vaikuttamisen paikkoja. Kun tulevassa maakuntarakenteessa yli puolet kuntien voimavaroista ja kuluista siirtyy maakunnalle, korostuu ylikunnallinen päätöksenteko myös politiikan rakenteissa.