Maa­kun­nan pe­rin­ne­mai­se­mia kar­toi­te­taan – Pu­das­jär­vel­lä run­saas­ti ar­vok­kai­ta jo­ki­var­si- ja jär­ven­ran­ta­niit­ty­jä

Kesäkuussa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus käynnistää maakunnan perinnemaisemien päivitysinventoinnin, jossa 25 vuoden takaiset tiedot päivitetään ja uusia kohteita etsitään.

Ympäristöministeriö rahoittaa kartoituskierroksen, jonka yhteydessä päivitetään tietoja jo inventoitujen perinnemaisemien tilasta, inventoidaan uusia kohteita kuten ympäristösopimuksella hoidettavia alueita ja kartoitetaan hoidon laajentamismahdollisuuksia. Tänä vuonna maastotyöt suuntautuvat etupäässä Perämeren rannikkoseudulle, missä kartoitettavia kohteita on eniten tiedossa.

Perinnemaisemat eli perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet perinteisen maatalouden aikakaudella siitä pitäen, kun maanviljely ja karjatalous alkoivat vakiintua Suomessa. Perämeren rannikolla karjanrehu saatiin merenrantaniityiltä, joista tunnetuimpia olivat valtavat Limingan niityt.

Sisämaassa niitettiin jokivarsi- ja järvenrantaniittyjä, joita esimerkiksi Pudasjärven suunnalla oli runsaasti. Kuivan maan niityt olivat pieniä ja kivisiä kaskiahojen jäänteitä, ja karja laidunsi metsissä.

1990-luvun valtakunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa luonnonlaitumista ja -niityistä löydettiin enää rippeitä. Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit on nykyään arvioitu uhanalaisiksi. Niiden hoitoon on voinut saada tukea maatalouden ympäristötukijärjestelmästä.

Pohjois-Pohjanmaalla on saavutettu hyviä tuloksia erityisesti merenrantaniittyjen hoidossa. Merenrantaniityt soveltuvat lihakarjan laitumiksi, ja laajoja ranta-alueita onkin saatu ympäristösopimusten piiriin. Ympäristösopimusten kautta viljelijät ovat saaneet tuloja perinnebiotooppien hoitamisesta, ja onnistuneet hoitohankkeet ovat tuoneet myös välillistä hyötyä maaseudulle parantamalla luontoon ja paikalliseen ruoantuotantoon tukeutuvien elinkeinojen edellytyksiä.

Pitkäjänteinen hoitotyö alkaa näkyä rantaniittyjen uhanalaisen lintu- ja kasvilajiston ja avaran maiseman palautumisena. Kahlaajalinnuista esimerkiksi mustapyrstökuiri, etelänsuosirri ja suokukko sekä kasvilajeista ruijanesikko ja rönsysorsimo hyötyvät rantamaiden laidunnuksesta.

Perinnemaisemat kartoitetaan uudelleen, koska 1990-luvulla kerätty tieto on jo vanhentunut. Luontotyyppien tila on muuttunut, uusille alueille on tehty ympäristösopimuksia ja vanhoja alueita on kasvanut umpeen. Maatalouden tukiohjelmakauden vaihtuessa tarvitaan tietoa arvokkaiden perinnebiotoopeista sijainnista ja hoitotarpeista. Kartoitus ei kuitenkaan velvoita alueiden hoitamiseen, eikä kyseessä ole myöskään alueiden suojelu.

Koko maassa tehtävää kartoitusta varten on laadittu yhtenäiset inventointiohjeet.

Maastokäynnillä päivitetään tiedot kohteen rajauksesta, maankäytön historiasta sekä nykyisestä hoidosta. Kasvillisuus ja puusto kartoitetaan. Tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä esim. ympäristösopimuksia haettaessa tai muutoin alueen hoitoa suunniteltaessa. Järjestelmästä voidaan esimerkiksi tuottaa sähköisesti tai paperitulosteena kartta ja kohteen kuvaus maanomistajan tai alueen hoidosta vastaavan käyttöön.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kartoittajat maastoutuvat kesäkuun puolivälin jälkeen Kalajoen rannikkoseudulle käytyään ensin inventointikoulutuksen. ELY-keskuksen järjestämään koulutukseen osallistuu perinnemaisemien kartoittajia ja muita asiantuntijoita koko maasta.