Pääkirjoitus

Lop­pu­ki­ri ja kiitos

Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina. Vaalivalvojaisissa äänimäärien karttumista seurataan kädet hikoillen. Ehdokkaiden lisäksi äänestäjät jännittävät - siis he, keitä asia kiinnostaa.

Vaalipäivään päättyy myös ehdokkaiden raskas vaalikampanjointi. Takana on tuhansia kilometrejä sekä paljon puheita ja kirjoituksia. Makkaran ja kahvin lisäksi asiaakin on ollut.

Keskustelu Suomen politiikan tilasta nousee aina vaalien alla pinnalle. Pohditaan, kiinnostaako politiikka kansalaisia tai miksi ylipäätään kukaan haluaa asettua ehdolle tilanteessa, joss poliitikon työ osoittautuu monesti julkisena sylkykuppina olemiseksi. Kiitosta ei heru, mutta haukkua kyllä voi. Tutkijatkin ovat todenneet, että poliitikot ovat aliarvostettuja.

Kun vastausta kysyy ehdokkailta, saa usein kuulla syynä olevan vaikuttamisen halun ja yhteisten asioiden puolesta toimimisen. Sitä tarvitaan myös äänestäjiltä, jotta he raahautuvat vaaliuurnille.

Ennakkoäänestyksen tiedot lupaavat hyvää. Ehkä suomalaiset ovat huomanneet, että liian hyvin ei sittenkään mene.