Parisen vuotta sitten Pudasjärven kaupunginhallitus myönsi Geologian Tutkimuslaitokselle luvan tehdä maastotutkimuksia kaupungin omistamalla Uusi-Illikaisen tilalla Livon Ällissä.
Pitkäselän kalliokko kiinnosti GTK:ta mahdollisena teollisuuskiven ottopaikkana. Koelouhinnassa on kallion todettu olevan tarkoitukseen sopivaa, tietää kaupungin maankäyttöinsinööri Markku Mattinen.
Omat näppinsä on mukaan laittanut myös paikallinen Koilliskiven yrittäjä Heikki Harju. Hän kertoo kaiken takana olevan EU-rahoitteinen tutkimushanke, jossa on selvitetty Koillismaan kivivaroja.
Eurojaan ovat likoon laittaneet myös alueen kunnat. Pienen jytysen verran naurahtaa myös Harju kesäkuussa päättynyttä hanketta rahoittaneensa.
Onpa mies Pitkäselän kalliota käyttänytkin. Hirsikampuksella viime vuoden itsenäisyysjuhlassa paljastettu sankarivainajien muistolaatta on Livon gneissiä. Muutama muukin työ Harjulla on tekeillä pudasjärveläisestä raaka-aineesta.
Esiintymän laajempi hyödyntäminen on vielä ison kiven takana. Aluetta, jolla kalliota näyttäisi olevan, on Pitkäselässä puolisenkymmentä hehtaaria.
Vaikka Harju on jo Livon gneissiä työstänyt, vaatii esiintymä jatkotutkimuksia. Olennaista on millaista kallio on routarajan alapuolella. Sen rikkonaisuus ratkaisee myös paljon.
Kiinnostusta kuitenkin on, Harju kertoo käyneensä Pitkäselässä parinkin louhintayrittäjän kanssa. Raskaampia työkoneita ei ollut mukana, hän hymähtää.
Kiven käyttöominaisuuksia on selvitellyt myös VTT. Siellä on tehty suola-pakkastestejä, joilla kiven kestävyyttä tutkittiin.
markkinat ratkaisevat Viime kädessä kiven suosion. Livon gneissin ulkonäkö miellyttää ainakin kiviyrittäjän silmää, Heikki Harjun mielestä se sopisi niin hautakiviin kuin julkisivukiveksi.
– Saisi siitä komean riemukaaren sen hirsisen jäähallin eteen.
Tarkasti pitää katsoa, että ulkonäöstä tämän erottaa suositusta Mäntsälän punaisesta graniitista. Molemmissa ovat värivaihtelut suuria, Harju sanoo.
Hän naurahtaa melkeinpä kädet ristissä odottelevansa tarkempia tutkimuksia niin esiintymän koosta kuin kiven ominaisuuksista. Jos se kävisi vaikka reunuskiveksi, olisi ainakin vaihtoehto nyt Kiinasta tuotavalle olemassa.
Kiviyrityksensä kehittämispuuhissa puurtava Heikki Harju näkee mahdollisesti hyödynnettävän kiviesiintymän olevan pitäjälle jopa eräänlainen identiteettikysymys, onhan täkäläinen kallioperä sieltä Euroopan vanhimmasta päästä.
