Pudasjärven seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että Liepeen pappila, väentupa ja kanttorila laitetaan myyntiin. Kirkkoneuvosto käsitteli maanantain 23.9. kokouksessa isoa talouspakettia, jonka osana nostettiin esille seurakunnan kiinteistöjen tilanne.
Kirkkoneuvoston mukaan Liepeen väentupa ja pappila, sisältäen talous- ja varastorakennuksen sekä makasiinin, tulisi myydä noin yhden hehtaarin määräalalla. Kauppa sisältäisi rannan käyttöoikeuden. Lisäksi neuvosto esittää, että kanttorila myydään noin 800 neliömetrin määräalalla.
– Valtaosa kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Liepeenmäen alueesta jää edelleen seurakunnan hallintaan, joten alueen virkistyskäyttö on tulevaisuudessakin mahdollista entisellä tavalla, seurakunnasta tiedotetaan.
Kanttorilan myyntivalmistelut aloitetaan heti ja Liepeen pappilan sekä väentuvan myynti aloitetaan keväällä. Myynnit toteutetaan tarjouskaupalla ja seurakunta pidättää itsellään oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset.
Rakennuksiin tehdään kuntotutkimukset ennen tarjouskaupan aloittamista.
Yhtenä perusteluna kiinteistöistä luopumiselle on, että kyseiset kiinteistöt vaatisivat tulevaisuudessa merkittäviä, useiden satojen tuhansien eurojen korjauksia.
– Jotta seurakunta voi tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa kohdistaa voimavaransa toiminnan kannalta tärkeimpiin rakennuksiin, on kyseisistä rakennuksista perusteltua luopua. Tärkeimpiä rakennuksia ovat kirkko, kappelit ja seurakuntakeskus.
Perusteluina tilojen myymiselle on myös se, että Liepeen väentuvan käyttö seurakunnan omaan toimintaan on vähäistä. Väentuvassa pidettävien perhejuhlien tilalle tarjotaan edelleen seurakuntakeskuksen ja Hilturannan leirikeskuksen tiloja. Hilturannan käyttöaste perhejuhliin on ollut tähän asti vähäistä.
Kanttorila sijaitsee seurakuntakeskuksen likeisyydessä. Kanttorilan toiminnot voidaan tilajärjestelyillä siirtää seurakuntakeskuksen puolelle.
Seurakunnasta tiedotetaan, että seurakunnan talous on tiukentunut merkittävästi, kun kirkkohallitus muutti verotulojen täydennysavustuksen jakoperusteita vuoden 2017 lopulla. Tämä merkitsi 120 000 euron vuotuista tulonmenetystä seurakunnalle.
Kirkkohallitus kompensoi vielä viime vuonna tulonmenetystä harkinnanvaraisella avustuksella, mutta tälle vuotta avustusta ei enää ole saatu.
Taloustilannetta vaikeuttaa myös se, että alkuvuoden verotulokehitys on ollut arvioitua heikompaa muun muassa tulorekisteriin liittyvistä ongelmista johtuen. Seurakunnan talouspäällikkö Timo Niskanen arvioi tulevien vuosien talousennusteen näyttävän noin 150 000–160 000 euroa alijäämää. Sopeutuksen tarve on seurakunnan mittakaavassa merkittävä, noin 10 % seurakunnan toimintakuluista.
Kirkkoneuvosto esittää valtuustolle, että se määrää vuoden 2020 kirkollisveroprosentiksi 1,5 %. Lisäksi neuvosto esittää, että valtuusto asettaa talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinnan tavoitteeksi, että vuoden 2021 talousarvio on tasapainossa osoittaen nollatulosta.
Seurakunnan strategian yhtenä suuntaviivana on ”Turvaamme toimintaedellytykset”. Seurakunnan kiinteistöstrategiaan ja talouden tasapainottamissuunnitelmiin on kirjattu, että puntaroidaan kaikkien kiinteistöjen tarpeellisuutta ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä, peilaten seurakunnan oman toiminnan tarpeisiin. Jos kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston esityksen, kirkkoneuvoston tehtäväksi tulee etsiä eri vaihtoehtoja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi toiminta-, kiinteistö- ja henkilöstökuluista.