Lex Hallaa esi­te­tään ku­mot­ta­vak­si

Ministeriön esityksestä kasvavia olevia suurpetovahinkoja yritetään paikata leikkaamalla korvauksia pahiten pedoista kärsineiltä ns. Lex Hallan piirissä olevilta paliskunnilta.
Ministeriön esityksestä kasvavia olevia suurpetovahinkoja yritetään paikata leikkaamalla korvauksia pahiten pedoista kärsineiltä ns. Lex Hallan piirissä olevilta paliskunnilta.
Kuva: Juha Hagelberg

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille esityksen riistavahinkolain muutoksista, jolla on määrä parantaa porovahinkojen todennettavuutta ja edistää suurpetovahingoista kärsivien tasapuolista kohtelua.

Esityksen taustalla ovat vuoden 2017 ennätykselliset porovahingot, joita ei pystytty korvaamaan täysimääräisesti. Vuodelle 2019 esitetty määräraha ei myöskään riitä täysimääräisiin korvauksiin, ellei järjestelmää muuteta.

Suurin muutos on se, että niin sanottu Lex Halla esitetään kumottavaksi. Ministeriön mukaan lain piirissä olevat paliskunnat ovat saaneet porovahingoistaan käytännössä kolminkertaiset korvaukset vahinkojen käypiin arvoihin verrattuna.

Kun Lex Halla tuli voimaan vuonna 2009, sen piirissä oli neljä paliskuntaa. Vuonna 2017 niitä oli jo kymmenen. Yli puolet 8,3 miljoonan euron porovahinkokorvauksista meni kyseisiin paliskuntiin.

Säännöksen piiriin kuuluvien paliskuntien määrän odotetaan lisäksi kasvavan – mikä ministeriön mukaan tarkoittaisi sitä, että petokorvausten määrä kasvaisi entisestään ja leikkaukset kohdistuisivat taas kaikkiin vahingonkärsijöihin.

Jos esitys hyväksytään ja Lex Halla -korvauksia ei enää jatkossa makseta, vuoden 2018 korvausten määrä laskee noin 3,6 miljoonalla eurolla ja todennäköisesti kaikki poronomistajat saavat korvauksensa täysimääräisinä.

Riistavahinkolakiin esitetään lisäksi säännöksiä, jotka velvoittavat jatkossa poronomistajan valokuvaamaan ja merkitsemään vahinkopaikan sekä ilmoittamaan sen koordinaatit viranomaisille, koska raato ja jäljet kuolinsyystä ja vahingonaiheuttajasta häviävät maastossa nopeasti.

Ilmoita asiavirheestä