Lasten touhut tal­len­tui­vat tau­lui­hin – Paavo Tolosen lap­si­ai­hei­ta Poh­jan­täh­den näyt­te­lys­sä

Outin nuket, 1982, Pieni talonmies, 1976 ja Johanna, 1977. Metsurin sunnuntai 1974, Pyykkipäivä 1976, Onkipoika 1976. Lasten leikit -näyttelyssä on esillä paljon Paavo Tolosen 70-luvun tuotantoa. Paavo Tolosen rakentamisaiheinen luonnos vuodelta 1977.
Outin nuket, 1982, Pieni talonmies, 1976 ja Johanna, 1977.
Outin nuket, 1982, Pieni talonmies, 1976 ja Johanna, 1977.
Kuva: Maiju Teeriaho

Kulttuurikeskus Pohjantähdessä on esillä Lasten leikit -näyttely.

Pudasjärvellä vaikuttaneen taiteilija Paavo Tolosen (1936 – 2009) töitä on tuotu paikalle Etelä-Suomesta ja Kuusamo-Oulu -akselilta. Taiteilijan töitä onkin levinnyt ympäri Suomea ja aina Pohjois- ja Keski-Ruotsiin saakka.

Mukana näyttelyssä on myös sellaisia teoksia, jotka eivät ole olleet aikaisemmin missään julkisesti nähtävillä.

– Suurin osa nyt esillä olevista maalauksista on yksityiskokoelmista, mutta joukossa on muutamia Paavo Tolosen säätiön omistamia teoksia. Joitakin olemme saaneet myös yrityksistä, säätiön asiamies ja Pudasjärven kaupungin kulttuuriohjaaja Birgit Tolonen kertoo.

Hänen mukaansa kesäisin Pudasjärvelle rakennettavat Paavo Tolosen näyttelyt kiinnostavat yleisöä kovasti. Näyttelyillä on myös matkailullinen merkitys Pudasjärven kaupungin imagolle taidetta suosivana kaupunkina.

– Kuulen usein kysyttävän, minne kannattaisi vieraat viedä Pudasjärvellä. Pudasjärven kesässä on paljon nähtävää, josta Paavo Tolosen näyttely ja kotiseutumuseo, kesäteatteri sekä lukuisat ITE-taiteilijoiden näyttelyt kuuluvat suosituslistalleni.

Leikki, 1983, edustaa Paavo Tolosen taiteen fantasiakautta.
Leikki, 1983, edustaa Paavo Tolosen taiteen fantasiakautta.
Kuva: Maiju Teeriaho

– On aivan erilaista kokea teos paikan päällä, aidossa koossa ja läsnä, kuin katsoa sitä kuvista, kulttuuriohjaaja muistuttaa.

Lasten leikit -näyttelyssä kävijä saa tutustua taiteilijan selvästi läheiseksi kokemaansa aihepiiriin, ja sen kautta oivaltaa tunnetusta taiteilijasta ja hänen taiteestaan parhaimmillaan jotain uutta.

Paavo Tolonen oli taitava henkilökuvaaja. Taideakatemiassa hänelle opetti piirustusta ja maalaamista tunnettu muotokuvamaalari Tapani Raittila.

Paavo Tolonen oli taitava henkilökuvaaja

Tolonen maalasi lapsia erityisen mielellään: leikkimässä aurinkoisena kesäpäivänä, joko keskenään tai aikuisten askareiden lomassa.

Malleina taiteilija käytti omia lapsiaan, lapsenlapsiaan ja naapurin pikkuväkeä.

Lapsiaiheisia maalauksia on esillä lähes 30. Lisäksi mukana on pari lyijykynällä hahmoteltua osaluonnosta, joissa näkyy taiteilijan kädenjälki pelkistetyimmillään.

– Luonnoksia on olemassa paljon. Eräs luonnoksen omistaja sanoi vierailleensa Paavon ateljeessa ja nähneensä lattialla luonnoksen, josta oli saman tien tehnyt ostotarjouksen, Tolonen muistaa.

Mukana on pari lyijykynällä hahmoteltua osaluonnosta, joissa näkyy taiteilijan kädenjälki pelkistetyimmillään

Suurin osa Tolosen lapsiaiheista sijoittuu kehitysaluerealistiselle kaudelle. Tuon ajan kansanelämän kuvaukset on maalattu murretuilla väreillä.

Paavo Tolosen taiteeseen perehtynyt kulttuurineuvos Tuure Holopainen on luonnehtinut, että realistinen kausi kuvaa synkkää ja ikävää aikaa, mutta lapsista puhuttaessa värit muuttuvat kirkkaiksi. Siniharmaat ja ruskeat värit luovat maalauksiin pääsääntöisesti lempeän alakuloisen tunnelman.

Mukaan on otettu teoksia myös Tolosen fantasiakaudelta, jolloin taiteilijan maalaustekniikka avautui ilmavampaan suuntaan.

– Vuonna 1983 maalatut ”Keinu” ja ”Leikki” irrottautuvatkin realistisesta muotokielestä ja ilmaisevat eteeristen henkilöhahmojen avulla lähes unenomaista maailmaa, Holopainen muotoilee.

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä