Pitkäksi venähti työpäivä, saivat Suomen maalämpöporauksen yrittäjät Janne Ylitalo ja Sauli Paavola huokaista.
Sarakylässä aamupäivällä aloitettu lämpökaivon poraus kesti viimeistelyineen puolilleöin. Vähän oli tavallista työläämpi kohde, Ylitalo totesi.
Tuon työläyden mies tosin jo ennakoi yhtiökumppanilleen Utajärveltä Sarakylään ajellessa. Moniaat lämpökaivot kylään jo aiemmin tehneet Ylitalo ja Paavola tietävät maaperää kallioperän päällä olevan alueella normaalia enemmän.
– Täällä on maahan porattu yleensä kolmisenkymmentä metriä reikää ennen kallioperää, tässä meni 42 metriä.
Yleensä yhtiön toiminta-alueella, joka yltää noin Jyväskylän korkeudelta Rovaniemen seuduille, selvitään noin kymmenen metrin maaporauksella.
Työn etenemisen kannalta tuo on olennaista, maaperän poraaminen on hidasta siksikin, että sen osuus pitää putkittaa. 140-millistä teräsputkea hitsataan porausreikään kolmen metrin tankoina.
Varsinainen lämpökaivo on 115 millin läpimittainen 200 metriä pitkä tehtaalla lämpökollektoreineen valmiiksi tehty putki, Ylitalo kertoi.
Poraajien jäljiltä jäi Eero Hanhisuannon talon vierelle kaivo, jonka päästä asentajat muutaman viikon päästä vievät putken entiseen kattilahuoneeseen. Lämmitysjärjestelmän uusiminen tuli eteen, kun isännän sanojen mukaan vasta vajaat 40 vuotta vanha vesivaraaja alkoi vuotaa.
Hanhisuanto kertoi jo aiemmin perehtyneensä erilaisiin lämmitystapoihin.
– Valinta oli selvä, maalämpö on helppo ja varmatoiminen. Halonteon malttaa jättää vähemmälle.
Isäntä pyysi muutaman tarjouksen ja totesi niitä tutkittuaan Utajärven miesten tekemän selvimmäksi ja edullisimmaksikin. Pelkkään lämmönlähteen vaihtoon ei putkiremontti tosin jää, Hanhisuannon on tarkoitus uusittaa samaan vauhtiin myös talon vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.
Kymmenen vuotta lämpö- ja vesikaivoja porannut Ylitalo kertoi kahden miehen yrityksen käytössä olevan kahdella kuorma-autolla kuljetettava kalusto. Uppovasaraporan pyörittämiseen tarvitaan ilmakompressori, johon tehoa lykkää 420-kilowattinen kone.
Toinen auto on myös varasto, johon Utajärven varikolta lähtiessä pakataan työkohteissa käytettävät tarvikkeet.
– Työmaat pyritään ketjuttamaan niin, että saadaan kulkukustannuksia alemmas. Sarakylästä hurautetaan yöksi Syötteelle ja aamulla Taivalkoskelle.
Siellä on ohjelmassa vesikaivon poraus. Niitä on työmaista kymmenisen prosenttia, lähinnä mökeille, Ylitalo kertoi.
Muutaman hiljaisen talvikuukauden jälkeen porarien kalenteri alkaa vaatia pitkää työpäivää.
– Meillä on sama vuosirytmi kuin formulakuskeilla. Niillä vain on palkat paremmat!
Maalämmityksen suosion kasvu näkyy porausyrittäjien työllisyydessä selvästi.
Erityisesti Pyhäjoella on töitä ollut mukavasti, siellä näytään tosissaan valmistauduttuvan ydinvoimalan tekoon, Janne Ylitalo arvioi syytä moiseen.
Hän pitää lämpökaivoa kaivettavaa maapiiriä varmempana ja tasaisempana lämmöntuottajana.
Uusiutuvaa energiaa irtoaa kummastakin, ja siksi ovat kannatettavia lämmöntuotantotapoja muidenkin kuin meidän alan yrittäjien näkökulmasta, Ylitalo näkee.
