Kun ulkopaikkakuntalainen kysyy pudasjärveläiseltä, mistä hän on kotoisin, saattaa vastaukseksi saada jonkin muun paikannimen kuin Pudasjärvi.
Minä ainakin kerron monesti ihan pokkana olevani kotoisin Panumalta. Toinen on sitten Sarakylästä, kolmas Puhokselta, neljäs Siurualta, viides Hetekylästä ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa ilahduttavan pitkästi.
Pudasjärven maantieteellisesti laajassa pitäjässä kylillä on oma korostunut asemansa kotiseutuhengen ja hienosti sanottuna identiteetin rakentumisessa. Kotikylä on monelle paikka, johon yhdistetään voimakkaita ja myönteisiä tunteita. Turvallisuus, rauhallisuus, läheisten ihmisten läsnäolo ja tuttuus kuvailevat omaa kylää.
Kotiseutu on myös täynnä monenlaisia, usein rakkaita muistoja. Ajatukset rientävät tuttuja paikkoja nähdessä – tuohon puuhun kiipesin lapsena, tuossa kauppa-autolla oli tapana pysähtyä tai tuolla on hyvä marjapaikka. Lähiympäristön tuntemus tekee paikasta kodin.
Kylärakkaus lisää luottamusta tulevaisuuteen, arvostusta omaa asuinympäristöään kohtaan ja laajemmin yhteishenkeä. Kyläläisten kesken ajatuksia kotiseudusta voi jakaa ja siten vahvistaa myönteisiä tuntemuksiaan edelleen ja viihtyä vieläkin paremmin.
Luonnollisesti kylien elämä on muuttunut yhteiskunnan ja väestön ikärakenteen muuttuessa. Monissa taloissa on luovuttu perinteisistä maaseudun elinkeinoista. Jotkut ovat jättäneet kotitilansa vapaa-ajan käyttöön ja hankkineet asunnon lähempää palveluita. Myös kylmilleen jääneitä torppia on paljon.
Tätä muutosta seuratessaan Pudasjärven kaupungissa on jo pitkän aikaa kannustettu kyliä aktiivisuuteen. Erilaisilla toimilla on saatu aikaan elämää kylille ja vastattu uudenlaisiin tarpeisiin.
Hyvä esimerkki kaupungin panostuksesta on puhtaana rahana jaettavat kehittämis- ja toimintatuet. Viime vuonna tukihakemuksia tuli peräti 110 ja rahasummaa nostettiin varatusta. Monet tuen saajista olivat kyläyhdistyksiä.
Kaupungin kehittämistoimen mukaan hakemuksista henkii aktiivisuus ja halu pitää kyläyhteisöjen toimintaa vireänä. Hakemusinnostus on myönteinen signaali, jota kannattaa vahvistaa. Alkaneelle vuodelle tukia varten onkin budjetoitu 150 000 euroa eli aikaisempaa suurempi summa.
Kehittämistuen päämääränä on ”elinvoimaisten, viihtyisien ja turvallisten kylien ja taajaman kehittäminen”. Juuri tällaisissa kylissähän me haluamme asua!
Kylien toiminta vaihtelee paljon eri kyläkulmista riippuen. Siinä missä meillä Panumalla tarpeellisia ovat lapsille suunnatut tapahtumat, kuten ”Hellepäivä Hiekkaranalla”, on toisella kylällä riittävästi osallistujia seniorijumppaan. Ikärajoja tosin ei kannata asettaa tiukasti, sillä kylätoiminnassa jos missä eri-ikäiset ihmiset ovat luontevasti toistensa kanssa tekemissä.
Myös lehtijuttuja tehdessäni olen huomannut, että toimintatavat eri kylillä vaihtelevat melkoisesti. Jossain on muodollisempaa, jossain rennompaa. Osalla on yhteisiä toimitiloja, toisilla ei.
Niinpä kyläläisten on hyvä tavata myös toisiaan. Mukavia kylien kokoontumisia on nähty muun muassa Kylä kokkaamaan -tapahtumissa. Niissäkin kylien omat erityispiirteet nousevat hauskalla tavalla esille.
Jos vaan aikaa ja innostusta riittää, myös kylävierailut ovat piristävä tapa tutustua toisiin ja jakaa kokemuksia. Viime elokuussa panumalaiset saivat vieraakseen linja-autolastillisen sarakyläläisiä.
Koska sää oli sateinen, emme voineet tarjota heille ruokaa ulkotiloissa. Niinpä yhteiseksi kokoontumispaikaksi pika-aikataululla järjesteltiin meidän pirttimme. Hieman ahdasta oli, mutta ainakin lämpöä ja ruokaa riitti ja mukavaa oli.
Kylistä ja kyläläisistähän Pudasjärvi muodostuu. Käydään siis kylässä!