Syrjä-Suomen kylillä ei mene hyvin. Valtaosa muinaisten perustuotantokylien elinkeinoista on muuttunut niin, että työllistymismahdollisuudet alkavat olla vähissä.
Euroopan Unionin rahastojen hankerahoilla on kehitystä pyritty kääntämään jo pari vuosikymmentä. Tulokset ovat olleet niukkoja.
Hankelämmityksellä ei kyliin juuri uutta ole syntynyt entisten, kovaa vauhtia hupenevien metsä- ja maatalouden tarjoamien työpaikkojen tilalle.
Tililtä tilille-tekohengitys on ollut pääasiassa puuhastelua, sinänsä tarpeellistakin ja tukevaa. Euroja on pystytty korvaamaan talkoohiellä, mutta sen tuotannossa alkaa pää tulla vetävän käteen.
Vähenevien kyläläisten, modernisti kolmannen sektorin, vastuulle kertyy urakkaa, kun ainakin osa päättäjistä vakuuttaa koko maan asuttuna pitämisen kuuluvan vahvasti politiikan tavoitteisiin.
Huolestuttavia merkkejä näkyy.
Muutamissa Pudasjärven kylissä on aiemmin aktiivinen kylätoiminta hiipumassa. Naapurissa Ranualla näkyi Portimon kyläseura päättäneen lopettaa toiminnan kokonaan.
Paikallislehden uutisen mukaan yhdistyksellä on oma tontti ja talo, mutta yrityksistä huolimatta ei enää puheenjohtajaa ja sihteeriä.
Samansuuntaisia ongelmia on muuallakin. Kun entistä pienempi määrä kyläläisiä yrittää pitää toimintoja pystyssä, alkavat pienetkin erimielisyydet helposti paisua toimintaa haittaaviksi.
Kannattaisikohan miettiä sitä, ovatko ne neuvot anoa hanke-euroja kahvinkeittimen hankintaan sittenkään sitä parasta kylien kehittämistä. Hyvät neuvot, ilmaisetkin, olisivat tarpeen, kun toimivien kyläläisten suhteet uhkaavat mennä solmuun.
Joitain rutiinitehtäviä voivat yhdistykset vaikka antaa ulkopuolisten tehtäväksi, mutta kylän yhteishenkeä ja sopua ei voi ulkoistaa.
Muutaman vuoden Pudasjärvellä toiminut kyläneuvosto perustettiin kyläläisten ja kaupungintalon väen yhteistyön kehittämiseksi.
Vielä viime viikon kyläneuvoston kokontumisessa kyläläisiä, vaikkakin vain muutamista kylistä, oli enemmistö.
Tilaisuudessa saattoi kuitenkin päätellä, että tasaisen vauhdin taulukolla kaupungin kehittämistoimi saa pian helposti joukkueen, jolla enemmistö kyläneuvoston osallistujista tulee sieltä.
Monta kalvoa pitää laatia, että sellainen tilanne voidaan osoittaa olevan kylien ihmisten eduksi ja hyvinvoinniksi.