Vesistöt ja vesienhoito olivat viime viikolla teemana Pintamon kylätalolla järjestetyssä kyläneuvoston kokouksessa.
– Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan, ja jokainen voi siihen vaikuttaa omalla toiminnallaan, kiteytti entinen Vyyhti- ja nykyinen Jätevesihankkeen puuhanainen Riina Rahkila.
Viestinä oli, että omatoimiseksi tässä on ryhdyttävä, sillä valtiovallan toteuttamat kunnostushankeet on pudotettu murto-osaan ja Ely-keskuksestakin on väkeä vähennetty siihen malliin, että riittävät enää viranomaistehtäviin.
– Toteuttajiksi on siis saatava muita tahoja, totesi Rahkila – ja kertoi, että menestyksekkäästi vesistönhoitoasioita maakunnassa liikkeelle saaneelle Vyyhti-hankkeelle on tulossa jatkoa. Tulevan hankkeen visiona on, että aktiiviporukoita eri puolilta pitäisi saada yhteen pöytään miettimään, mitä pitäisi tehdä.
Rahoittajapuolelta rohkaisevia viestejä toi myös Oulun seudun Leader-ryhmän Piia Karttunen, jonka mukaan yhdeksän miljoonaa EU-rahaa on uudelle ohjelmakaudelle jaettavaksi saatu – mutta valitettavasti vain pieni osa voidaan käyttää vesistökunnostuksiin.
Muiden tahojen toteuttamia vesistökunnostuksia on jo tehty. Metsähallituksen vuonna 1998 aloittama puronkunnostusprojekti on paneutunut vesistöjen kunnostukseen aivan niiden alkulähteillä.
Pirkko-Liisa Luhta kertoi, että 18 vuoden aikana on Iijoen vesistössä käyty läpi 1660 kilometriä puroja, joita tarkkaan laskien löytyy 444 kappaletta. Vain 1-2 prosenttia niistä oli täysin luonnontilassa, mutta luonnontilaisia jaksoja löytyi 20 prosenttia kokonaismitasta. 150 kilometriä on nyt saatu lisää.
Luhdan mukaan metsäojitukset käsittelivät aikanaan vesistöjen valuma-alueita erittäin raa’asti.