Iijoen vesistöalueeseen suurimmalta osin kuuluva Pudasjärven sadat vesistöt ovat päättymässä olevalla vesienhoitokaudella luokiteltu joko hyviksi tai erinomaisiksi. Tyydyttävään kategoriaan kuuluu vain muutama – jotka nekin pitäisi saada kuntoon vuoteen 2021 mennessä.
Viimeksi mainittuun kuuluu ennen vanhaan kirkasvetinen Pintamojärvi, jonka rehevöitymisestä merkkejä alettiin havaita 1990-luvun lopulla. Syitä on pohdittu ja asia on herättänyt myös valtakunnallista mielenkiintoa. Tarkempaa tietoa on hankittu jo pari vuotta kestäneillä kunnostushankkeilla.
Ulkoista ja sisäistä kuormitusta? Vuosisatojen kuluessa järvenpohjaan sedimentoituneiden ravinteiden liukenemista on epäilty. Ulkoisista lähteistä on mainittu ranta-asutus, maatalous, metsäojitus, alikalastus ja voimatalous. Mielipidettä aiheuttajasta löytyy useampi – riippuen siitä keneltä kysyy.
Puhtaan veden merkitys ja vesistöjen kunnostus nousevat keskeiseksi teemoiksi tänä iltana pidettävässä Pudasjärven kyläneuvoston kokouksessa Pintamolla.
Aiheesta luennoi tilaisuudessa paikallisten toimijoiden lisäksi joukko vierailevia asiantuntijoita. Aiheellista kuultavaa kaikille rantamaiden asukkaille. Se, mitä tapahtuu tänä päivänä Pintamolla, voi osua ylihuomenna omalle kohdalle.
Vesi on meille niin normaali elementti, ettei sitä edes huomaa – ellei jotain normaalista poikkeavaa tapahdu. Ehkäpä juuri siitä syystä emme ole koskaan sitä osanneet hyödyntää. Jotkut muut ovat paremmin vesiemme arvon ymmärtäneet.
Laskennallisesti Pudasjärven vedet kykenisivät elättämään jopa useamman ammattikalastajan ja kalanjalostajan. Kyläneuvoston tämänkertaiseen kokoukseen tulee esitelmöimään asiantuntija, joka kertoo, miten asiat on hoidettu Kuusamossa.