Kolumni

Kuntavaalitäky kypsyy – kyläkoulut taas päättäjien käsittelyyn

-

Kuntapäättäjillä alkaa valtakautensa loppusuora, vaalithan ovat vuoden 2021 keväällä. Nyt alkaa näyttää vahvasti siltä, että Pudasjärvellä ovat kyläkoulut nousemassa ainakin kampanjoinnin kohteeksi.

Eihän ole hellyttävämpää aihetta kuin kannattaa pientä ja ehkä kaunistakin kyläkoulua. Vähissä ne toki täällä jo ovat. Niin kauan niistä tullaan kiistelemään, että kaikki pitäjän koululaiset opiskelevat Hirsikampuksen kurkihirren alla.

Siitäkin kouluasiat ovat kiitollinen aihe, että kaikki keskusteluun kykenevät ovat koulua käyneet, joten kokemusasiantuntijoita tulee piisamaan.

Kipinän ja Hirvaskosken koulut voivat oppilasmäärällä mitaten hyvin, joten siellä ei tarvinne kiistellä kuin sisäilmasta, toivottavasti ei siitäkään.

Mutta pitäjän pohjoiskolkilla on koulukiista jo hyvällä alulla. Lapset vähenevät vääjäämättä, ja kaupungin talous kiristyy.

Kalle Päätalon Kallioniemen pirtinuunin lailla hirsiperustalle rakennettu kuntastrategian 10 000 asukkaan tavoite karkaa kuin poutapilvet horisonttiin. Edes matkailun kehittämiseen suunnatut miljoonahankkeet eivät näytä kehitystä kääntävän.

Yksi lohdullinen asia kannattaa kiistelyn keskellä muistaa.

Oppilaat saavat lain määrittelemän maksuttoman koulukyydin siihen kouluun, mikä vielä jäljellä on.

Matkat voivat tulla pitkiksikin, joten pohdittavaa kyytien suunnittelijoilla tulee riittämään. Matka-aika kouluun kun ei lain mukaan, eikä toisaalta lapsen kannaltakaan, saa venyä kohtuuttoman pitkäksi.

Niin päättäjien kuin kouluistaan huolestuneiden kylläisten kannattaa pitää mielessä, että kyläkoulukin on pohjimmiltaan lapsia varten.

Ei siis kylän eläkeläisten kerhotilaksi, kylätaloksi, kansalaisopiston kurssipaikaksi tai edes matkailun edistäjäksi.

Kaikkiin noihin toimiva kyläkoulu kyllä mainosti taipuu, ja moneen muuhunkin, mutta jos oppilaita ei riitä, ei kylä kouluakaan tarvitse.

Takavuosien koulukiistoista muistetaan Pudasjärvelläkin koituneen monenlaista. Päättäjät ja virkaporras ovat tehneet hyviä ja vielä parempia suunnitelmia, sitten hylänneet ne ja tehneet taas uusia.

Pahinta on, että kylien väki on saatu koulukiistoissa riitoihin, jotka näyttävät kestävän pitempään kuin lasten koulutaival.

Toki muuallakin on kiistelty. Vuosikymmen sitten Posiolla osa kyläkoulunsa lopettamisesta kiivastuneista vanhemmista kuskasi lapsensa kirkonkylälle ohi toimivan naapurikylän koulun.

Lopputulos oli, että muutaman vuoden päästä kaikki muikkupitäjän koululaiset eskareista lukiolaisiin sopivat kevyesti yhteen kouluun.

Toivoa sopii, että Syötteellä ja Sarakylässä keskitytään pitämään oman koulun puolia ja tekemään sen eteen voitavansa.

Pelättävissä kuitenkin on, että se ei kaikille riitä. Riitelystä ja perättömien huhujen tarkoituksella levittämisestä ei kuitenkaan hyödy kukaan, pitemmän päälle eivät edes riitelijät itse.

Sen verran vähissä asukkaat kylillä ovat, että edes sopu pitäisi siellä saada pysymään.

Elämä jatkuu vaikka kyläkoulu loppuisikin.

Toivo Kiminki