Kun­nian­osoi­tus ve­te­raa­neil­le – Kuhmon tais­te­lui­den kan­sa­lais­juh­la ensi lauan­tai­na

Talvisodan Kuhmon taisteluiden muistojuhlan tapahtumapaikkana on Kilpelänkankaan, talvisodan loppuajan kovimpien taisteluiden tapahtumapaikalle vuonna 1958 pystytetty muistopatsas.
Talvisodan Kuhmon taisteluiden muistojuhlan tapahtumapaikkana on Kilpelänkankaan, talvisodan loppuajan kovimpien taisteluiden tapahtumapaikalle vuonna 1958 pystytetty muistopatsas.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja maamme itsenäisyyden puolesta taistelleen veteraanisukupolven kunniaksi järjestetään Kuhmossa Kilpelänkankaalla talvisodan taisteluiden muistopatsaalla kansalaisjuhla lauantaina 12. elokuuta.

Tilaisuuteen ovat erityisesti tervetulleita sotiemme veteraanit, lotat ja muulla tavoin talvi- ja jatkosodan aikana maamme itsenäisyyden puolesta toimineet sekä heidän työtään arvostava nuorempi sukupolvi.

Talvisodassa Kuhmon taisteluihin osallistui 12 000–13 000 suomalaista sotilasta noin 300 eri kunnasta. Joukoissa taisteli myös paljon pudasjärveläisiä.

Kalleimman uhrin pian 100 vuotta itsenäisenä olleen Suomen puolesta antoivat kaatuneet suomalaissotilaat. heitä kaatui siellä 1618.

Kuhmon taisteluihin osallistui 12 000–13 000 suomalaista sotilasta noin 300 eri kunnasta. Joukoissa taisteli myös paljon pudasjärveläisiä.

Lauantaina 12. elokuuta järjestettävän tilaisuuden juhlapuhujaksi saapuu Suomen Rauhanturvaajien puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen. Tapahtuman aloittavan kenttähartauden pitää kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Juhlan yhteydessä toimintaansa esittelee Immolassa toimiva rajavartiolaitoksen erikoisrajajääkärikomppania kadettialikersantti Pauli Piiraisen johdolla. Esillä on myös Kainuun prikaatin kalustoa.

Halukkaat pääsevät lisäksi tutustumaan juhlan jälkeen vuoden 1595 Täyssinän rauhan yhteen rajakiveen, Rajakankaan kiveen. Se tunnetaan rajamiesten keskuudessa rajamerkkinä numero 662.

Tilaisuus kuuluu virallisiin Suomi 100 -tapahtumiin.

Ilmoita asiavirheestä