Suurin osa Pudasjärvestä on kasviharrastajalle karujen kasvupaikkojen ja siten niukanlaisen kasvillisuuden aluetta, tietää Metsähallituksen luontopalveluiden suojelubiologi Markku Lehtelä.
Hän veti lauantaina luonnonkukkapäivän kasviretken yhdessä saman talon suunnittelijan Juho Niemelän kanssa Kouvalla.
Varsinainen valtakunnallinen Luonnonkukkapäivä oli jo kaksi viikkoa sitten, mutta täkäläisiin oloihin se on vähän turhan aikainen, on Luontopalveluissa huomattu.
Kasvit ovat vuodesta 2002 järjestetyillä retkillä olleet useimmiten kasvuvaiheessa, jossa niiden määrittäminen kynsittää korvallista perehtyneelläkin, Lehtelä hymähti.
Alkuvaiheessa säännöllisesti, sittemmin ei niinkään, järjestetyt kukkaretket eri puolille kansallispuistoa, väliin muillekin Metsähallituksen luontokohteille, vetivät kiinnostuneita kovasti.
– Taisi enimmillään olla reilut 60 osallistujaa. Siinä ei enää kaikille ääni kuulunut eikä kaikki päässeet kasveja tutkimaan.
Markku Lehtelä kertoo kiinnostuksen hiipuneen, ainakin osanottajamäärillä mitaten.
Hän tosin muistaa osallistujien olleen jo alkuun enimmäkseen ikääntynyttä joukkoa, joten vähentyminen on sikäli ymmärrettävää.
Jatkossa menevätkin pohdintaan niin tapahtuman ajankohta kuin retkikohteetkin. Retkiä kuitenkin halutaan järjestää, tiedon ja valistuksen levittäminen kun on yksi Luontopalveluiden tavoite.
Kovin mielellämme nähtäisiin mukana nuorempaa väkeä, kyllä heissäkin kasveista ja luonnosta yleensäkin kiinnostuneita varmasti on, Markku Lehtelä tietää.
Monia valtakunnallisesti harvinaisia kasvilajeja Pudasjärvellä kasvaa, Lehtelä tietää.
Parhaiten niitä on ravinteisessa kasvuympäristössä, jotka ovat harvassa. Suurempia, useamman hehtaarin laajuisia on vain Kouvan seudulla ja Jaurakkajärven Siikavaaran alueilla.
– Molemmissa on rehevyyden lisäksi maaperän kalkkivaikutusta, joka tuo paljon lisää kiinnostavia kasvilajeja.
Mutta kiinnostavaa löytyi muutenkin. Lauantain retki tehtiin Latvakouvan- ja Kouvanjärven välisen Väliojan varteen.
Myös Latvakouvalla retkeläiset pistäytyivät. Siellä Lehtelä pani harmikseen merkille vatukon valtaavan hoidettua niittyä lampaiden laidunnuksesta huolimatta.
Kynkäällä asuva Eija Pohjanvesi kertoi olevansa kiinnostunut luonnosta yleensäkin ja piti retkeä hyvänä asiantuntevien oppaiden ansiosta.
Itse hän tuntee kasveja ja oudomman eteen sattuessa selvittää sen kasvikirjoistaan.
Tällä kertaa hän piti ylellisenä, kun sai henkilökohtaista opastusta todellisilta kasviasiantuntijoilta.
Uhanalaiset kasvit suojelussa
Ihan joka paikkaan ei yleistä kasviretkeä järjestetä. Suojelubiologi Markku Lehtelä kertoo niin neidonkengän kuin puna- ja verikämmekänkin esiintymät pidettävän vain Metsähallituksen ja ympäristöviranomaisen tiedossa.
Tutkimusta vartenkin kasvupaikkatiedot irtoavat vain ely-keskuksen luonnonsuojelupuolen erityisluvalla. Luontopalveluiden velvoitteisiin kuuluu muutamien EU-direktiivin määräämien suojelua vaativien ja uhanalaisten kasvien tilan seuraaminen.