Ko­ti­seu­tu­työ on kun­nioi­tus­ta men­nee­seen

Valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä kertoi Pudasjärven kaupungin kivijalkojen nojaavan hirsiin, matkailuun ja lähiruokaan. Liisa Tiirola-Santalan mukaan Suomen identiteetti luotiin kulttuurin, taiteen ja urheilun avulla. Kotiseutujuhla siirrettiin sateen uhkan vuoksi museolta kirkkoon.
Valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä kertoi Pudasjärven kaupungin kivijalkojen nojaavan hirsiin, matkailuun ja lähiruokaan.
Valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä kertoi Pudasjärven kaupungin kivijalkojen nojaavan hirsiin, matkailuun ja lähiruokaan.
Kuva: Sisko Ojajärvi

Pudasjärven kotiseutujuhla:

Juhlan alkoi viime sunnuntaina kirkonmenoilla, jonka jälkeen juotiin kirkkokahvit. Järjestäjät tekivät aivan oikean päätöksen siirtäessään varsinaisen juhlan pidettäväksi kirkkoon museon sijasta.

Vaikka sää juhlan alkaessa olikin hieno, niin juhlan päättyessä juhlaväki ehti kastua lähes läpimäräksi autoon mennessä. Oikullinen on Suomen kesä, mutta tätähän Suomen kesä on parhaimmillaan – myös Pudasjärvellä.

Varsinaisen kotiseutujuhlan aloitti Keijo Piirainen, joka esitti Preludi kansan tyyliin, jonka oli säveltänyt Ernst Linko.

– Jokainen ihminen on jostakin kotoisin. Kotiseuturakkaus on kuin voimistuva puu. Pudasjärvi on hieno paikka asua ja elää. Kylillä rakennetaan paljon uutta ja tapahtumia on runsaasti, sanoi tervehdyspuheessaan valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä.

Hän korosti, että ilman aktiivisia kyläläisiä yksikään tapahtuma ei synny.

Kälkäjä kertoi kotiseutujuhlan yleisölle myös kaupungin strategiasta. Pudasjärvellä on kolme kivijalkaa, johon nojata. Ne ovat hirsi, matkailu ja lähiruoka.

– Jotta tänne saataisiin uusia asukkaita, tarvitaan työpaikkoja. Toivotan tervetulleeksi myös entiset pudasjärveläiset viettämään eläkepäiviään. Eduskunnassakin yllättävän monella ihmisellä on jonkinlaisia siteitä Pudasjärvelle.

Kälkäjä on tällä hetkellä kansanedustaja Niilo Keräsen maakunta-avustaja.

Juhlapuheen piti Pudasjärvellä syntynyt koulutusjohtaja, taiteen maisteri Liisa Tiirola-Santala.

– Kansakunnan identiteetti syntyy monien asioiden summasta. Suomen itsenäistymisprosessikin vaati sen, että meillä oli omaa pääomaa. Identiteettimme luotiin kulttuurin, taiteen ja urheilun avulla.

Paikallisista tekijöistä Tiirola-Santala nosti esiin muun muassa Kalle Päätalon ja Paavo Tolosen.

Pääpuhuja korosti kotiseudun merkitystä ihmiselle.

– Itse ammensin opiskelussa kaiken kotiseudultani. Kuvasin Jongulla kotien piironkien päällyksiä, jotka olivat kuin kotialttareita. Helsingissä opettajat kyselivät, miten ne päästivät sinut koteihinsa kuvaamaan. Vastasin, että se on sitä yhteisöllisyyttä.

Lopuksi Tiirola-Santala sanoi, että kotiseututyö on kunnioitusta menneeseen.

– Mutta joskus pitää mennä kauas, että näkee lähelle.

Juhlassa esiintyi myös loistavasti laulanut Eero Mikkonen ja Sarakylän kappelikuoro. Ja mikä parasta – myös yleisö sai laulaa Keijo Piiraisen säestyksellä.

Ilmoita asiavirheestä