Kotilomilleen Irakista Suomeen tullut, Pudasjärveltä kotoisin oleva Raila Puurunen katseli tammikuun puolivälissä TV:stä, kun raketteja mätkähteli Bagdadin ”vihreälle vyöhykkeelle”, lähelle hänen omaa asemapaikkaansa.
Kenraalinsa surmanneen ohjusiskun jälkeen Iran suoritti kostohyökkäyksiä amerikkalaisten lähetystöalueelle ja kahteen sotilastukikohtaan saamatta vakavampaa tuhoa aikaan.
Ensimmäisenä oli Puurusen mielessä käynyt, että nyt taisi tulla kolmen viikon kotilomille jatkot. Loppuviikosta näytti jo kuitenkin onneksi siltä, että konfliktin molemmilla puolilla oli jo pyrkimyksiä rauhanomaisempaan riitelyyn.
Täyttä hässäkkää ei vielä aikaansaatu, vaikka katastrofin ainekset olivat ilmassa. Suomen ulkoministeriökin ilmoitti, etteivät suomalaiset vetäydy Irakista ennen kuin muutkaan. Niinpä oli Puurusellakin toiveissa lomaltapaluu Lähi-idän ikiaikaiseen hornankattilaan.
Läheltä liippasi -tilanne ei ollut Puuruselle ensimmäinen. Vuonna 2014 hän oli ollut Djiboutissa – paria päivää aiemmin samassa ravintolassa, johon iski itsemurhapommittaja. Kolme paikalla ollutta kollegaansa haavoittui vakavasti.
Mitä ihmettä Pudasjärven tyttö maailman kriisipesäkkeissä tekee? Toimii kriisinhallintakeskus CMC Finlandin lähettämänä asiantuntijana siviilikriisinhallintaoperaatiossa projektipäällikkönä.
EU:n alaisen EUAM IRAQ -operaation palvelukseen Puurunen astui vuosi sitten ja työsopimuksen on määrä jatkua vuoteen 2021 saakka. Operaation mandaatti keskittyy pääasiassa siviilipuolen turvallisuussektorin neuvonantoon. Humanitaarisesta avusta, jälleenrakennuksesta ja sotilaspuolen turvallisuustilanteesta huolehtivat muut organisaatiot.
Puurusen päätehtävänä on yhteistyö ja projektien toteutus Irakin sisäministeriön kanssa ja sen alaisten yksiköiden toimintojen kehittäminen. Kulunut vuosi on edennyt projekteja aloitellessa sekä kokouksia ja konferensseja järjestellessä.
– Asialistalla on ollut esimerkiksi Irakin arvokkaiden kulttuurikohteiden suojelun kehittäminen.
Aiemmin Puurunen on toiminut siviilikriisinhallintatehtävissä Afrikan sarvessa Djiboutissa, Keniassa ja Somaliassa vuosina 2014-2017. EUCAP- operaatiossa tavoitteena oli kehittää maan meriturvallisuutta. Työmatkoja on sittemmin riittänyt Helsingistä Irakiin ja Brysselistä pitkin Itä-Afrikkaa aina Seychellien saarille saakka.
Karkeasti ottaen työpäivä koostuu neuvotteluista ja projektien valmisteluista aina hankintoihin saakka. Suurin osa työstä tapahtuu työpöydän ja näyttöpäätteen ääressä hallinnollisten dokumenttien ylläpidossa ja tuottamisessa.
Asemapaikat ja asuminen ovat vaihdelleet hotelleista leirielämään, pukeutuminen jakkupuvuista luotiliiveihin. Kiirettä, jännitysmomentteja ja vuoristorataa on riittänyt, mutta palkitsevinta on Puurusen mukaan ollut nähdä onnistuneita projekteja ja niiden tyytyväisiä vastaanottajia.
Vaaroista ja vastuksista huolimatta Puurunen kokee olevansa unelmiensa ammatissa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu?
CMC Finland lähetti hänet ensikertalaisena projektipäälliköksi Djiboutiin vuonna 2014. Aiemman työuransa vuoksi hän arvelee olleensa eräänlainen koekaniini, joka pantiin matkaan testiksi, olisiko kaupallisen alan osaajalla jotain annettavaa kriisien hallinnassa.
Vuonna 2003 Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut Puurunen oli ennen tätä ehtinyt olla mukana useita vuosia erilaisissa kaupallisissa ja julkishallinnon markkinointiprojekteissa. Esimerkiksi vuonna 2012 hän oli mukana järjestämässä Helsingissä yleisurheilun EM-kisoja. Aiemmin projekteja oli riittänyt Leviltä Las Vegasiin saakka.
Projektien hallinta on ollut Pudasjärven lukion kasvatin verissä pienestä pitäen. Ensimmäisen hän muistelee vieneensä läpi jo 15-vuotiaana. Oppilaskunnan puheenjohtajana hän järjesti vuonna 1994 Rimminkankaan koulun ensimmäiset moottorikelkkakisat.
Kaiken kaikkiaan Puurusella on nyt takana viisi vuotta siviilikriisinhallintaa ja satakunta loppuun saatettua projektia.
Työskentely maailmalla on opettanut Puuruselle sopeutumista erilaisiin kulttuureihin ja olosuhteisiin sekä elämään hetkessä.
Hän kokee ylpeyttä ja nöyryyttä saada tehdä tärkeäksi kokemaansa työtä, vaikka on joutunut siinä kohtaamaan myös ihmiselämän varjopuolia. Joukkoon mahtuu paljon hyvääkin, kuten paikallisten suunnaton elämänilo ja nauru, joka tarttuu.
Maailmanpolitiikan seurauksia paikanpäällä nähneelle Suomi tuntuu todellakin lintukodolta. Lehtien yleisönkirjoituksia lukiessa on pitänyt joskus miettiä, miten pienistä asioista täällä voidaan olla napit vastakkain. Muutaman kerran vuodessa täällä käydessä tuntuu kuitenkin tutulta ja turvalliselta.
– Perusasiat eivät ole muuttuneet, mutta sitä huomaa itse muuttuneensa. Joskus jopa tuntuu, että koti on kaikkialla maailmalla, Puurunen tunnustaa.
Myös elämänkumppani on löytynyt samoista piireistä. Turvallisuussektorilla työskentelevä brittipuoliso löytyi Somalian operaation aikana, missä tämä työskentelee yhä. Yhteiseloa vietetään samaan aikaan sattuvien lomien aikana. Tällä kertaa oltiin yhdessä Puurusen Rovaniemen kodissa nauttimassa Lapin talvesta. Sieltä oli lyhyt matka pistäytyä Pudasjärvellä tervehtimässä sukulaisia.