Itsenäisyyspäivän alla tutkailin saarnaa varten arkistosta tietoja kirkollisesta elämästä poikkeusolot 80 vuotta sitten talvisodan aikaan.
Viime torstaina hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen suomalainen yhteiskunta ja me kansalaiset siirryimme kohti henkistä poikkeustilaa. Uuteen koronavirukseen varautuminen hiljensi jo siinä vaiheessa laajasti julkisia toimintoja. Henkinen poikkeustila muuttui maanantaina illansuussa konkreettiseksi.
Tuskin kukaan osasi alkuvuodesta varautua siihen, millaisia vaikutuksia tällä voisi olla, kun ensimmäiset uutisia Kiinasta välitettiin eri medioiden kautta.
Seurakunta on varautunut poikkeusoloihin valmiussuunnitelmalla. Nyt se on pitänyt ottaa esille. Viime viikon lopulla tehtiin päätökset ei-välttämättömistä tilaisuuksista luopumisesta. Tämä hiljensi kokoavan toiminnan lähes täysin.
Maanantai-iltana piispat ohjeistivat seurakuntia poikkeuksellisessa tilanteessa: jumalanpalveluksia hoidetaan vain tilaisuuksien toimittajien voimin, ja ne videoidaan nettiin. Kaikkein kipeimmät ohjeet liittyvät hautajaisiin ja muihin kirkollisiin toimituksiin: paikalla saa olla vain 10 henkilöä. Näin on kuitenkin meneteltävä. Toimituksissa voi olla mukana riskiryhmiin kuuluvia, joille sairastuminen voi olla kohtalokasta.
Nyt kun joudutaan ottamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin fyysistä etäisyyttä, henkisen läheisyyden merkitys korostuu. Haluamme rohkaista lähimmäisenrakkauden hengessä pitämään yhteyttä esimerkiksi yksinäisiin vanhuksiin – se kannattaa tehdä puhelimitse. Perinteiselle naapuriavulle on myös tarvetta.
Vaikka seurakunnan kokoava toiminta on lakannut, seurakunnan työntekijät ovat tavoitettavissa keskustelua ja yksityistä sielunhoitoa ja ehtoollista varten. Siksi vuoksi noudatamme piispojen suositusta siitä, että jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntakoti on avoinna hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten. Se on merkki siitä, että kirkko ei jätä ihmisiä yksin poikkeustilanteessa. Avoimet ovet eivät kuitenkaan ole yleisötilaisuuksia.
Jumalanpalvelusten, hartauselämän ja muiden tilanteiden välittäminen videoyhteydellä kautta korostuu seurakuntien toiminnassa. Pudasjärven seurakunnalla on hyvät valmiudet tässä poikkeuksellisessa tilanteessa lisätä virtuaalisesti lähetettävien tilaisuuksien määrää. Olenkin ohjeistanut työntekijöitä miettimään rohkeasti erilaisia ideoita, joita voimme kokeilla.
Olemme kiinnostuneita seurakuntalaisten toiveista, millaisille YouTuben ja muiden sosiaalisen median kanavien kautta välitettäville tilaisuuksille ja sisällöille olisi tarvetta.
Tässä tilanteessa eletään pakostakin todeksi seurakunnan strategiaa: viestinnällä luodaan yhteyttä ja luottamusta. Olen varma siitä, että kirkossa on tämän jälkeen paremmat valmiudet hoitaa viestintää entistä monipuolisemmin eri kanavien kautta.
Monien käytännön rajoitusten ohella koronavirustilanne on muuttanut olennaisesti aikaperspektiiviä. Nyt, jos koskaan eletään hetkessä.
Eilisen tiedot ovat tänään jo osin vanhentuneita. Näin kävi tämänkin jutun osalta, jota täytyi päivittää vielä tiistaiaamuna.
Kirkon tehtävänä on tukea ja vahvistaa kaikissa tilanteissa kansakunnan selviytymistä, luottamusta ja tulevaisuudenuskoa. Tämän eteen teemme kaikkemme myös Pudasjärvellä tukien muita julkishallinnon viranomaisia paikkakuntalaisten parhaaksi.
Tulevaisuuteen liittyvät kysymykset ovat meille kaikille yhteisiä.
Timo Liikanen
Pudasjärven seurakunnan kirkkoherra