Valtion maiden suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä oli vuonna 2019 noin 8,2 miljoonaa käyntiä, kertoo Metsähallitus.
Käyntimäärien kasvu kansallispuistoissa ja muissa vastaavissa kohteissa on viiden viime vuoden aikana ollut noin 3 prosenttia vuodessa. Vuositasolla se tarkoittaa kahtasataa tuhatta lisäkäyntiä.
Metsähallituksen Luontopalvelut kokosi tilannekatsaukseen käyntimäärätiedot 24 suojelualueelta eri puolilta maata. Tarkastelua varten kohteelta piti olla saatavilla tammi-huhtikuun 2020 kävijälaskurilukemat ja vähintään edelliseltä vuodelta vastaavat tiedot vertailukohdaksi.
Pohjoisessa maaliskuun alkupuolelle asti käyntimäärät olivat vahvassa nousussa etenkin matkailukeskusten lähikansallispuistoissa, Metsähallitus kertoo.
– Maaliskuukin oli vielä osassa pohjoisen kohteita kokonaisuudessaan plussalla. Mutta huhtikuussa tärkeä viesti matkustusrajoituksista ja kansallispuistojenkin tupien sulkemisesta tavoitti matkailijat, ja tulos näkyi laskuna myös pohjoisen puistojen käyntimäärissä.
Huhtikuun käyntimäärät pienenivät matkailukeskusten lähellä sijaitsevissa puistoissa.
Syötteen kansallispuiston suosiossa ei kuitenkaan tapahtunut valtavaa notkahdusta, sillä sen käyntimäärä pieneni huhtikuussa vain 18 prosenttia, mikä on vertailussa vähäisin määrä pohjoisen puistoja vertaillessa.
– Syötteellä esimerkiksi paikalliset asukkaat tai Oulun seudulta etätöihin mökeilleen siirtyneet käyttivät seudun latuja, joita pidettiin avoinna, vaikka matkailualueen muut palvelut olivat suljettuina, Metsähallitus perustelee puistokohtaisia eroja
Enimmillään käyntimäärät pienenivät edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna puistokohtaisesti lähes 90 prosenttia, näin kävi Kolin, Urho Kekkosen ja Pallas–Yllästunturin kansallispuistoissa.
Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Hämeessä sijaitsevissa kohteissa käyntimäärät kasvoivat vahvasti alkuvuodesta 2020 edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu maalis-huhtikuussa osittain koronavirusrajoituksista.
Suurinta käyntimäärien kasvu oli maaliskuussa ennen Uudenmaan rajojen sulkemista, jolloin monet suuntasivat viestinnän kannustamina kauemmas ruuhkautuvista pääkaupunkiseudun kansallispuistoista.
– Mutta jo tammi-helmikuussa oli useilla kohteilla vahvaa kasvua, jota selittää vähäluminen talvi, Metsähallitus kertoo.