Hiljaista ei ollut torstaina Pudasjärven kirjastossa kuin huopatossutehtaalla, vaan paikalla oli viitisen kymmentä Pudasjärven ja Komin sukulaiskansojen kulttuurisesta yhteistyöstä kiinnostunutta.
Teemaillan kunniaksi vetäistiin alkajaisiksi yhteislauluna venäläistä alkuperää oleva ”Huopikkaat” monikielisesti – koska Komin pääkaupunki Syktyvkarissa on huopatossutehdas.
Suomi-Venäjä -seuran Pudasjärven paikallisosaston puheenjohtaja Marja-Leena Törrö muisteli tilaisuudessa menneiden vuosien yhteistyötä ja mainitsi kielisukulaisuudestamme, että vain harvoissa kielissä käytetään kirjainta Ö.
Komissa hän kertoi törmänneensä patsaaseen, joka oli pelkkä Ö. Kirjaimen vaaliminen näyttää tänä päivänä olevan komilaisille tärkeää, koska oman kielen säilyttämiselle on tullut paineita.
Päivänpoliittisia kannanottoja tilaisuudessa välteltiin, mutta Törrö ei malttanut olla toteamatta, että Komissa oma kieli ei enää saisi kuulua koulujen opetukseen, mutta kyllä sieltä pöytien alta vielä omat kirjat löytyvät, hän arveli.
Iijokiseudun toimituksessa aiemmin vierailleiden Syktyvdienskin piirin museonjohtaja Vladimir Murajev, kirjaston varajohtaja Ludmila Murajeva ja tulkkinsa Sergei Gobov kertoivat, että kieliasiat Komissa ovat takavuosista menneet taakse päin.
Komilaista kulttuuria ja suomalais-ugrilaista yhteistyötä elvyttäneet, pudasjärveläisillekin tutut merkkihenkilöt on siirretty sivuun. Komin taannoinen kulttuuriministeri Arthur Rudolf on siirretty Kaliningradin matkailua kehittämään ja entinen tasavallan päämies Vjacheslav Gaizer istuu yhä linnassa.
Tilaisuudessa kertailtiin menneiden vuosien yhteistyötä sanoin ja kuvin. Murajeva kertoi, että heidän täällä ollessaan Komissa vietetään suomalaista kulttuuriviikkoa.
Osa siitä oli tiistaina Hirsikampuksella Skypen kautta järjestetty nuorisopaneeli, johon otti osaa nuoria molemmista maista. Ainakin Komin suunnalta yhteydenpidon toivotaan Murajevan mukaan jatkuvan.
Murajeva kertoi, että noin 12 000 asukkaan Syktyvdienskin 17 kirjastossa on noin 13 000 lukijaa, ja kirjastokäyntejä oli viime vuonna 173 000 kappaletta.
– Kiinnostavuuteen ja monipuolisuuteen on panostettu samoin konstein kuin Pudasjärvellä: järjestämällä erilaisia tapahtumia. Kirjastotyöntekijät toimivat lisäksi tarvittaessa turisteille matkaoppaina.
Murajeva kertoi, että kirjastoista kolme on nimetty kuuluisien komilaisten kirjailijoiden mukaan. Huonommaksi ei kehumisessa jääty isäntienkään puolella:
– Maakunnallinen, 15 eri kaupungin- ja kunnankirjastoa kattava OUTI-kirjastojärjestelmä on nimetty Pudasjärven kirjastonjohtajan mukaan.
Kulttuurisia vaikutteita on saatu puolin ja toisin. Esimerkiksi nyt ensimmäistä kertaa Pudasjärvellä järjestetty lasten lorupiirrustuskilpailu on keksitty Komissa.
– Parasta kirjastossa ikinä, oli kuultu erään osanottajan kommentoivan – mikä arveltiin näyttelyn avajaisten aikana lattialle varisseen popkornin määrän perusteella pitävän paikkansa.
Taideopetuksen puolella vastaavia vinkkejä Komin museoista, jossa on keksitty korttisuunnistus. Aluksi annetaan vihje, jonka avulle pitää jokin teos etsiä. Sen alta löytyy seuraava vihje ja niin edelleen …
Törrö kertoi, että parhaillaan on tekeillä molemmissa maissa lasten käsitöistä digivideot, joita vaihdetaan ja opetellaan ohjeiden mukaan tekemään. Mahdollista on laajentaa menetelmää myös koulupuolelle.
Syktyvdienskin museoista museonjohtaja Murajev kertoi, että niitä on kolme ja vanhin yli 100 vuotta vanha. Maskottina toimii Komin kansallispukuun pukeutunut Musa-hiiri, joka Pudasjärven vierailullaan sai jalkoihinsa uudet tossut.
Maailmaa laajalti kierrellyt Musa tulee kuulemma hyvin toimeen museoon lahjaksi saadun kissan kanssa. Murajevin mukaan hiiren ollessa markkinamatkoilla, kissa vastaa museon taloudesta.
Komin sukulaisuudesta suomen kieleen esitti tilaisuudessa komilaisvieraiden tulkki Sergei Gobov sanaesimerkkejä paikalla olleiden arvattavaksi.
Esitetyistä sanoista todettiin, että ammoisina aikoina keksitty suomalais-ugrilainen kantasana on sama, mutta komilaiset osaavat ilmaista asian ehkä ytimekkäämmin.
Töv on talvi, lym on lumi ja bu on puu. Käsi on ki, silmä on shin, nenä on nyr ja sydän chyl. Mutta mikä on ”poni piuk”? Arvailtiin, että ”piukka poni”, mutta oikea vastaus oli, ”pieni poika”.
Arvauskilpailun voittajalle lahjoitettiin komilaisen metsästäjän kalenteri, jossa on vain yhdeksän kuukautta. Tilaisuudessa solistina toimineen Markku Kemppaisen todettiin syntymäaikansa mukaan olevan kalenterin perusteella kärppä.
Pudasjärven kirjasto sai Syktyvdienskin kirjastolaitoksen varajohtaja Ludmila Murajevalta lahjoituksena aivan hiljattain kunnan vaakunan mukaan kehitetyn pöllöpelin, jota voi kokeilla kirjastossa vieraillessaan.
Komilaisen perinnesoittimen, sigudökin , Syktyvdienskin piirin museonjohtaja Vladimir Murajev lahjoitti kulttuurikeskus Pohjantähteen.