Korkein hallinto-oikeus on kumonnut opetus- ja kulttuuriministeriön määräämän valtionosuuksien takaisinperinnän, joka oli kohdistettu Koillispohjan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän vuosina 2007 ja 2008 Pudasjärvellä ja Taivalkoskella antamaan oppisopimuskoulutukseen.
Oikeus katsoi, että kunnat eivät ole asianosaisia, koska KOIPAK purettiin jo vuonna 2008. Vastuut luovutettiin Oulunseudun koulutuskuntayhtymälle. Jälkimmäisen ei myöskään katsottu olevan kyseisistä vuosista vastuussa, koska ei ollut voinut asiaan vaikuttaa.
Vuosina 2019 ja 2010 OSEKKin järjestämistä oppisopimuskoulutuksista takaisinperittävän määrää kohtuullistettiin siten, että takaisinperittäväksi jää yhteensä 1,3 miljoonaa euroa korkoineen. Lisäksi ministeriö velvoitettiin korvaamaan oikeudenkäyntikuluja 10 000 eurolla.
Alun perin vaade takaisin perittävästä valtionosuudesta vuosilta 2007-2010 oli yhteensä 6,9 miljoonaa euroa. Kuntayhtymäjohtaja Jarmo Paloniemen mukaan Opetushallitus yritti periä koko summaa OSEKKilta, vaikka se ei ollut saanut rahasta kuin 1,3 miljoonaa.
– Valtiontuen voi periä takaisin vain sen saaneelta taholta.
Juttu juontaa juurensa vuonna 2011 opetushallituksen tekemään tarkastukseen, jossa käytiin läpi kaikki 510 KOIPAKin oppisopimusta, jotka olivat siirtyneet OSEKKille. Epäilykset koulutuksen asianmukaisuudesta olivat heränneet, kun yhtäkkiä koulutuksen määrä oli noussut monisatakertaiseksi.
Opetushallituksen mukaan koulutuksen järjestäjät olivat laiminlyöneet velvollisuuksiaan johtaa ja valvoa koulutusta. Sen mielestä näillä ei ollut resursseja laatia henkilökohtaisia opiskeluohjelmia tai seurata työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua. Myös koulutustoiminnan ulkoistaminen sai moitteita.
KHO piti henkilökohtaistamista tärkeänä, mutta totesi, että sillä ei välttämättä olisi saavutettu lain edellyttämää lopputulosta. Lisäksi tarkastuksessa ei pystytty osoittamaan, että virheitä olisi kaikissa oppisopimuksissa.
Oikeus uskoi opiskelijamäärän kasvun syyksi poikkeuksellisesti kasvaneen työvoiman tarpeen. Kysymys ei ollut siitä, etteikö koulutus olisi ollut tarpeen ja etteikö sitä olisi annettu – vaan siitä, että opiskelijat suorittivat lisäkoulutuksen sijaan peruskoulutusta.
Näissä oloissa oikeus katsoi, että valtionosuuksien takaisinperiminen kaikkien oppisopimusten osalta on perusteetonta ja kohtuutonta.
Päätöksessään KHO kuitenkin totesi, että kunnat saattavat olla velvollisia korvaamaan takaisinperinnästä aiheutuvia seuraamuksia aikanaan laaditun luovutussopimuksen perusteella.
Kun KOIPAKin vastuut aikanaan siirtyivät OSEKKille, Pudasjärvi ja Taivalkoski sitoutuivat maksamaan koulutusyksikön toiminnasta aiheutuvat kustannukset, joita valtionosuudet ja muut toiminnan tuotot eivät kata.
Paloniemen mukaan OSEKK hoiti yhteistyösopimuksen mukaisesti KOIPAKilta siirtyneiden oppisopimusopiskelijoiden opinnot loppuun. 1,3 miljoonan euron takaisinmaksu olisi ehkä pystytty estämään, jos OSEKK olisi purkanut kaikki sille tulleet oppisopimukset, joita oli lähes 300.
– Se olisi kuitenkin rikkonut yhteistyösopimusta sekä ennen kaikkea opiskelijoiden oikeusturvaa. Lähtökohtaisesti Pudasjärven kaupunki ja Taivalkoski maksavat tuon summan, mikä on onneksi huomattavasti pienempi kuin alkuperäinen kohtuuton summa.
Myös Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen on tyytyväinen takaisinperinnän huojennukseen. Sitä varten tehtyjä varauksia voidaan nyt purkaa kuntien tämän vuoden tulokseen.
– OSEKK:in kanssa käymme hyvässä yhteistyössä neuvottelut takaisinperinnän kuntakohtaisesta maksamisesta, hän kommentoi ja uskoo, että KOIPAKin aikaisten omistussuhteiden suhteessa mennään. Mutta asiaa pitää vielä tarkastella juridisesti luovutussopimuksen sitoumusten mukaisesti.
