Seurakuntalaiset eivät pääse äänestämään
Pudasjärven kirkkovaltuusto on päättänyt, että seurakunnan seuraavan kirkkoherra valitaan välillisillä vaaleilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että seurakuntalaiset eivät pääse perinteisesti kirkkoherrasta äänestämään, vaan valinta tehdään luottamuselimissä. Vastaavaa käytäntöä ei ole aikaisemmin Oulun hiippakunnassa toteutettu.
Asiasta päättää kuitenkin lopullisesti Oulun hiippakunnan tuomiokapituli, jolle poikkeuksellista vaalitapaa perustellaan kirkkoherran viranhoitamiseen liittyvillä erityistarpeilla.
Näitä ovat päätöksen mukaan johtamis- ja verkostoitumistaidot, yhteistyökyky, kokonaisvaltainen seurakuntatyön tunteminen, kokonaisnäkemys laajan ja harvaan asutun seurakunnan toiminnasta sekä sitoutuminen Pudasjärven seurakuntaan.
Yksimielinen ei päätös ollut, vaan saatiin aikaan äänestyksen jälkeen lukemin 15-8. Asiasta käydyn keskustelun aikana Sointu Veivo teki kirkkoneuvoston pohjaehdotuksesta poikkeavan esityksen, jota kannatti Marja Lantto.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä välillisen vaalin puolesta äänestivät Kristillisten perusarvojen puolesta valtuustoryhmän Arvo Niskasaari, Seija Perttu, Anna-Maaria Jaakkola, Iivari Jurmu, Ilmari Lohilahti, Veli Nikula, Katriina Pikkuaho ja Suvi Puhakka sekä varavaltuutettu Riina Lauhikari.
Lisäksi välillistä vaalia kannattivat Toimiva seurakunta – lähellä ihmistä -ryhmittymän Sirkku Fali, Eija Ikonen, Terttu Puurunen, Mauno Ruokangas ja Kari Tykkyläinen sekä varavaltuutettu Irma Inget.
Välittömän vaalin kannalla olivat Kirkko keskellä arkea -valtuustoryhmän Esko Ahonen, Marja Lantto, Jouni Piri, Katja Särkelä, Tuulikki Tihinen, Taina Vainio ja Sointu Veivo sekä Toimivan seurakunnan Aune Ekdahl.
Päätöksen jälkeen Vainio ilmoitti, että Kirkko keskellä arkea jättää asiasta eriävän mielipiteen, joka liitettiin pöytäkirjaan. Vainio ei epäile, etteikö kirkkovaltuusto osaisi hyvää kirkkoherraa valita, mutta mielestään menettely kaventaa seurakuntalaisten valtaa.
– 1500 ääntä annettiin viime vaaleissa ja äänestysprosentti oli melkein 25, mikä on Suomen seurakunnissa huikea luku.
Toimivan seurakunnan Eija Ikosen mukaan seurakuntalaisiin kyllä luotetaan, mutta kirkoneuvoston yksimielisen päätöksen pohjalta valittu linja on perusteltu.
Ikosen mukaan hän on saanut asiasta enemmän positiivista palautetta, jotta seurakunnan asioista perillä olevilla on enemmän näkemystä. Lisäksi edellisistä kirkkoherranvaaleista on lyhyt aika.
Mitenkä se näin? -luottamuskysymykseen heittää Kristillisten perusarvojen puolesta Arvo Niskasaari takaisin – että eikö asiaa kysyvä luota kirkkovaltuuston osaamiseen?
Niskasaaren mukaan välillinen vaali on yleinen etelän seurakunnissa – mutta myöntää, että siellä äänestysaktiivisuus on murto-osan luokkaa Pudasjärveen verrattuna.
– Ajatuksena tässä on päästä ehdokkaita perusteellisemmin seulomaan. Tuomiokapituli asettaa ehdolle vain kolme. Jos tulee hakijoita kymmenen, voi sieltä välistäkin joku hyvä löytyä.
Niskasaari painottaa erityisesti paikallista sitoutumista. Lisäksi tärkeää hänen mielestään ovat esimies- ja johtamistaidot. Toimituksia hyvin hoitava ja kirkkokansan pitämä ”hyvä pappi” ei välttämättä aina ole hyvä hallintoihminen.