Työmaakopit ovat nousseet komeaan riviin Hyvän olon keskuksen tontille, mikä tarkoittaa sitä monitoimitalon rakentaminen pääsee pian kunnolla vauhtiin.
– Kyllähän tämä upealta tuntuu, kun viimein päästään rakentamaan, kaupunginjohtaja Tomi Timonen iloitsee.
Rakentajaa edustavan YIT Suomi Oy:n aluejohtaja Marko Palonen kertoo, että parasta aikaa entisellä Kurenalan koulun tontilla tehdään pohjatöitä. Lähiviikkoina on tiedossa myös louhintaa.
– Kontion hirret nostetaan parin kuukauden kuluttua, Palonen laskee aikataulua.
Sisätöihin päästään vaiheittain ensi vuoden puolella. Vuoden kuluttua koko rakennuksessa on katto päällä ja seinät valmiina. Valmista tulee syksyllä 2021.
Sekä rakentajan että tilaajan mukaan kyseessä on ainutlaatuinen toimintojen kokonaisuus, joka herättää varmasti myös kansainvälistä kiinnostusta. Hirsipääkaupunki-nimitys saa entistä enemmän perustaa:
– Veikkaanpa, että vuoden päästä kalenteri alkaa olla täynnä erilaisista vierailuista, Timonen naurahtaa ja muistaa hyvin muutaman vuoden takaiset kokemukset Hirsikampuksesta.
Kiinnostusta synnyttävät sekä hankkeen mittakaava, toiminnallisuus että rakennusmateriaali eli hirsi. Modernia hirsirakentamista edustava Hyvän olon keskus on mittakaavaltaan omassa luokassaan: elinkaarimallilla toteutettavan hankkeen kokonaisarvo on 43 miljoonaa euroa ja rakennuksen bruttoala 9 300 neliömetriä.
– Yhden katon alle tulee ainutlaatuinen toimintojen kokonaisuus, Palonen summaa.
– Vastaavaa ei ole tiedossa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen pohtii.
Saman katon alle sijoitetaan huikean suuri määrä eri toimintoja ja palveluja. Kuntalaisten tarpeeseen rakennettavan keskuksen tavoitteena on muodostaa palvelullinen olohuone.
Sinne rakentuvat tilat terveydenhuollon, kuntoutustoiminnan sekä sosiaali-, kulttuuri- ja nuorisotoimen tarpeisiin. Lisäksi rakennukseen tulee kirjasto, kahvila, näyttely- ja kokoustiloja, 300-paikkainen auditorio sekä kolme liiketilaa.
Pääsuunnittelija Laura Sorri arkkitehtitoimisto Lukkaroisesta toteaa, että melkoinen sovittelutyö on takana.
Arkkitehdin suunnittelun lähtökohtana on ollut tilan jaottelu pienempiin osiin, kuitenkin niin, että koko rakennuksessa säilyy omaleimainen ja yhtenäinen ilme.
Pääovesta avautuu kirjastoon sulavasti yhdistyvä aula- ja kahvilatila. Pääovesta pääsee kulkemaan suoraan myös muun muassa terveysaseman vastaanottoon.
– Kahteen kerrokseen sijoittuva kirjasto on rakennuksen sydän, Sorri muotoilee.
1- ja 2-kerroksisen rakennuksen korkeampi osa on Ouluntien puolella.
– Olemme pyrkineet siihen, että tilaan on mahdollisimman helppo tulla. Sisäänkäyntejä on useita ja ikkunoita moneen suuntaan, arkkitehti avaa suunnitelmaa.
Sijoitettavien toimintojen lisäksi omat raaminsa suunnittelulle asettavat kaavoitus ja ympäristö.
– Voimakas kattoaihe kokoaa osat yhteen. Siinä voi nähdä esimerkiksi ilmentymiä Iijoen pärskeistä, Sorri kuvailee katon aaltoilevaa muotoa.
Hyvän olon keskus sijaitsee näkyvällä paikalla Ouluntien varressa ja siksi siitä halutaan tehdä myös Pudasjärven uusi maamerkki. Sorrin mukaan lopputulos on ”ylevä muttei pönäkkä”.
Valtatielle päin näkyy 15-metrinen korotettu lasiseinä, joka tuo runsaasti valoa kirjastoon ja aulaan. Lisäksi rakennuksessa on myös niin sanottuja kattolyhtyjä eli kattoikkunoita.
– Tavoitteena on tuoda mahdollisimman paljon luonnonvaloa sisätiloihin.
Vaaleaa ja tummaa hirsipintaa yhdistelevää julkisivua komistamaan on suunniteltu tilataideteosta, mutta siitä ei ole vielä tarkempia päätöksiä.
Taidetta on tarkoitus tuoda myös sisätiloihin, ja parasta aikaa hankinnoista käydään keskusteluja. Se on kuitenkin jo päätetty, että Paavo Tolosen säätiön kokoelmat sijoitetaan Hyvän olon keskukseen ja useat Tolosen teokset pääsevät siten seinille kaikkien kävijöiden ihasteltavaksi.
