Metsästysseurojen toiminta ja toimintaympäristö on muuttunut tuntuvasti, todettiin monesta suusta Pärjänsuon metsästysseuran toimitalossa Karvasarvessa. Siellä vietettiin sunnuntaina seuran viisikymppisiä ja kyläjuhlaa.
Kolmisenkymmentä vuotta sitten alkuun pantua seuran kiinteistöä on vähitellen laajennettu. Nyt siinä vietetään monenlaisia tapahtumia, se kun on ainoa yhteinen kokoontumispaikka vanhan asutusalueen väelle.
Karvasarvessa onnistuu niin hirvien nylkeminen ja paloittelu kuin peijaisetkin. Pihasta löytyy muiden tarpeellisten rakennelmien lisäksi myös hiekkalaatikko, joka on kyläläisten mukaan kovassa käytössä.
Kakkukahvien ja monenlaisten kilpailujen ohessa juhlaväki sai kuulla Jouni Pirin laatiman historiikin. Ajatus metsästysseuran perustamiseen lähti siitä, että vain harvoilla oli hallinnassaan riittävästi maata hirvenkaatoluvan saamiseen.
Tavoite oli saada kaikki halukkaat mukaan hirvimetsälle. Se täyttyi, kun seura perustettiin. Heti alkuun saatiin mukaan liki kaikki asutustilat, pian myös Pärjänsuon yhteismetsä.
– Nyt jahtimaita on noin 14 000 hehtaaria, myös Kivarin yhteismetsän maat ovat seurassa.
Alkuun ei hirvenlihaa paljonsaatu, kaatolupia oli vain muutama. Enimmillään niitä on sitten ollut lähes 60. Tuosta 1980 -1990-lukujen vaihteesta on hirvikanta pienentynyt niin, että seuralla on ollut parisenkymmentä kaatolupaa, Piri kertoi.
Metsästysseurojen myötä kyläläiset ovat tutustuneet toisiinsa ja olleet toistensa kanssa tekemisissä. Toinenkin puoli asiassa on, Pirin mukaan seurat ovat monin paikoin joutuneet sijaiskärsijöiksi kyläläisten riidoissa.
Puolen vuosisadan aikana on seuran toiminta ja toimintaympäristö Pärjänsuolla muuttunut tuntuvasti, hän totesi. Kulkeminen on helpottunut välineiden ja lisääntyneen tiestön ansiosta.
Niin aseet kuin muut metsästäjän välineet ovat muuttanet etenkin hirvijahdin kulkua. Pärjänsuolla luovuttiin ajometsästyksestä pian vuosikymmen sitten. Metsästäjät vähenivät, nyt seurantalaitteilla varustettujen koirien toimintaa voidaan seurata vaikka Karvasarvessa istuskellen, Piri sanoi.
Seura on oman toimintansa lisäksi mukana Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Kun innokkaita nuoria on mukana, on seuralla tulevaisuuttakin, Piri lopetti.
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Vesa Teivaanmäki kannusti seuran jäseniä jatkamaan metsäkauriin ruokintaa. Siitä saatte uuden riistaeläimen itsellenne.
Myös Teivaanmäki hoksautti metsästysseurojen alkavan olla monilla kylillä ainoita toimivia yhdistyksiä. Nuorten saaminen mukaan on hänestä tärkeä tulevaisuuden takia.
Seuran jäsen, myös nykyisellä kotiperällään Rovaniemellä metsästysseurassa aktiivisesti toimiva Timo Eskelinen, muistutti metsästyksen kansantaloudellisesta merkityksestä. Hän tiesi hirvenlihaa kertyvän syksyssä nelinkertainen määrä poronlihaan verrattuna.
Hirvijahti on kansanterveydenkin kannalta tärkeää, miten muuten saataisiin ikämiehet liikkumaan, Eskelinen kyseli.