Hilla on soiden aarre, joka on vain äärimmäisen työläs poimia. Hilla siellä, hilla täällä ja yleensä matalassa kasvustossa. Taivalkoskelainen Kalevi Remes on tuuminut ja pähkäillyt pitemmän aikaa miten homman saisi helpommaksi, tehnyt prototyyppejä ja kehitellyt. Nyt se on likipitäen valmis.
– Ikääkin alkaa tulla ja miten näillä sormilla hilloja poimit. Tuskin edes tuntee sitä sormissaan, kertoo Remes miksi hän lähti kehittelemään poimuriaan.
– Se hillojen poiminta on sellaista kyykkyhommaa. Ja eihän sitä edes meinaa hillaa läheltä löytää, vaikka kauempaa sen näkeekin.
Poimurilla työn pääseekin tekemään näppärästi pystyssä suokävelyn ohessa.
Ei hillanpoimuri ensimmäinen Remeksen keksinnöistä ole, eikä tarveaineet monimutkaisia ole. Enemmän kaivattiin oivallusta.
– Tähän tarvittiin mehukattipurkki, suksisauva, sellainen roskiennoukkija, äyskäri, hyttysverkkoa ja rautalankaa, selvittää Remes.
– Mutta on tämä vielä isotöinen valmistaa, kun kaikki osat täytyy käsin asennella. Pikkuisen olen joutunut tätä koko ajan kehittelemään kun kaikkia osia ei enää meinaa saada.
Remes vakuuttaa, että poimuri toimii.
– Olen minä tällä kerännyt jo useita kymmeniä kiloja.
– Lyhyemmällä varrella tätä voi käyttää myös vaikka viinimarjojen poimintaan tai jopa mustikoiden poimintaan, sanoo Remes.
Puheita ei juuri kannata epäillä, sillä mies tuntee lähiseudun suot ja marjapaikat tarkasti ja moni on käynyt kyselemässä neuvoja.
– Pitää katsos olla harmaille aivosoluille jotakin tekemistä, hapettuvathan ne muuten.
Tuotteen kaupallistamisesta ei Remes sen enempää nyt puhu.
– Kiinalaisethan ne tietenkin tekisivät nopeasti näitä.
– Muutamille kavereille olen näitä tehnyt kun ovat kyselleet. Ja kyllä minä neuvon jos joku haluaa tämmöisen tehdä.