Iijoen vesistön kalastusalueen 32. ja samalla toiseksi viimeinen syyskokous pidettiin viime viikolla Pudasjärven Hirsikampuksella. Se viimeinen pidetään ensi syksynä koko organisaation lopetuskokouksena, sillä vuoden 2019 alusta kalastusalueet muuttuvat kalatalousalueiksi.
Kalastusalueen puheenjohtaja Jari Jussilan mukaan myös uuden organisaation rajat hieman muuttuvat ja noudattavat tulevaisuudessa paremmin Iijoen valuma-alueen rajoja.
Iijoen kalatalousalueeseen liitetään mm. Iijoen latvavesiin kuuluvat Posion Livojärvi ja Ranuan kuntakeskuksen läheinen Ranuajärvi sekä Koston yläpuoliset vesialueet. Lisäksi kalatalousalueeseen tulee kuulumaan Iijoen suun läheinen merialue.
Aivan täysin koko valuma-aluetta rajat eivät noudata, sillä kuusamolaiset halusivat pitää omanaan Jokijärven yläpuoliset vedet, joihin kuuluvat mm. Irni- ja Kerojärvet sekä Iijoen alkupisteenä pidetty Naamankajärvi.
Syyskokouksessa todettiin, että kalastusalue on olemassaolonsa aikana vielä mukana Iijoen vaelluskalojen palauttamisen kärkihankkeissa, joihin kuuluu mm. Raasakan voimalapadon kalatien rakentaminen.
PVO-Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro Horsman mukaan rakentamaan ei todennäköisesti päästä vielä ensi kesänä, sillä lupapaperit saattavat viipyä aluehallintovirastossa.
Lisäksi kalastusalue on mukana suunnittelemassa paluutietä takaisin mereen vaeltaville smolteille. Selvityksiin on varattu 600 000 euroa. Emolohien ylisiirtoa jatketaan ja vesistön alueelle on tulevanakin vuonna tarkoitus istuttaa puolimiljoonaa kalanpoikasta.
Kalastuksen valvontaa harrastetaan tulevanakin vuonna ja sitä ostetaan pääasiassa Metsähallitukselta. Jussilan mukaan enemmänkin ostettaisiin, jos sitä olisi tarjolla.
Valtakunnallisten kalanhoitomaksujen korotuksesta oltiin sitä mieltä, että jatkossa tarvitaan kalapoliiseiksi raamikkaampia kavereita, sillä enenevä joukko jättää kalastuskortit maksamatta.
Arvostelua osakseen sai kokousväeltä Metsähallitus, joka kerää omistamiltaan alueilta kalastuslupamaksuja, mutta ei kokousväen mielipiteen mukaan istuta niiden vastineeksi tarpeeksi kaloja. Istutuksia toivottiin muuallekin, kuin pelkästään Iijoen pääuoman alueelle.
Vapaa-ajan kalastajien edustaja Mika Niskasaaren mielestä istutukset ovat osoittautuneet vain hyväksi haukikannan kasvattajaksi, että kohta hauetkin ovat punalihaisia. Istutusten vaikutukset vaelluskalakantojen ylläpitoon ovat hänen mukaansa viime vuosina heikentyneet.
Voimayhtiön ympäristöpäällikkö Horsman mukaan velvoiteistutukset ovat vesioikeuden määräämiä, mutta joissain paikoissa ine ovat turhia, hän myönsi – ja väläytteli myös yhtiönsä asennemuutosta velvoitteisiin, joihin ei hänen mielestään kannata hirttäytyä.
poikasistutusten tulokset ovat viime aikoina heikentyneet, niinpä myös PVO:ssa ollaan valmiita vaihtamaan elävien kalojen istuttamisen sijasta vaikkapa mäti-istutuksiin.
Asiaan Horsman mukaan palataan, kun Lapin Ely-keskuksen hakemus Iijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta tulee lausunnolle.
– Maailma ja ilmastokin muuttuvat. Rahaa olemme valmiita käyttämään muillakin tavoin, mutta se vaatii enemmän yhteistä ajattelua.
Arvostelua osakseen sai myös uusi kalastuslaki, joka kokousväen mielestä on kieltolaki. Verkkomäärän rajoittaminen on vähentänyt kalastuskuntien lupatuloja ja Iijoen vedet todettiin jopa alikalastetuiksi.
– Laki pistää rajoituksia, kun enemmän pitäisi kalastaa. Tungosta ei joen varsilla ole, tiesi Poijulan kalastuskunnan edustaja Aki Poijula.
– Koska kalastus on vähentynyt, pitää kalatalousvelvoitteitakin miettiä uusiksi, myönteli myös PVO:n ympäristöpäällikkö.
