Kreikan vasemmistoliiton Syrizan murskavoitto viikonlopun parlamenttivaaleissa on herättänyt monissa toivon suurtyöttömyyteen johtaneen talouskuripolitiikan loppumisesta myös muualla Euroopassa. Suomessa käännös vasempaan voidaan tehdä huhtikuussa.
Vallitsevasta oikeistohegemoniasta on luettu äskettäin parikin uutista. Ensin Sitran työryhmä esitti ammattiliittojen työttömyyskassojen lakkauttamista sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä ja leikkaamista.
Työryhmä oli koottu työelämän heikennyksiä aiemmin vaatineista poliitikoista, virkamiehistä ja tutkijoista.
Työttömyysturvaa tulee parantaa aloittaen pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien aseman kohentamisesta. ”Kustannusneutraali” uudistus on kuitenkin mahdottomuus, sillä se tarkoittaisi rahan ottamista työttömiltä toisille työttömille.
Työttömän toimeentuloa parannetaan tehokkaimmin elvyttämällä taloutta ja lisäämällä työpaikkoja.
Ammattiliitot ovat lähteneet vahvistamaan neuvotteluasemiaan valmistelemalla entistä suuremman palkansaajakeskusjärjestön syntyä.
Mahdollisen suurjärjestön perustamisessa tulee huomioida alojen erityispiirteet ja sukupuolten tasa-arvo sekä lisätä jäsenten vaikutusmahdollisuuksia.
Kuntaliitokset ovat opettaneet, että fuusioissa pienemmät ja heikommat ovat vaarassa jäädä suurten jalkoihin.
Viime viikon toinen uutinen energiayhtiö Fortumin johdon palkkioiden korotuksista tuntuu käsittämättömältä. Valtionyhtiöistä vastaavan ministeri Sirpa Paateron (sd) tulee torjua korotukset.
Talousvaikeuksissa oleva omistaja voisi sitä vastoin harkita palkkioiden kohtuullistamista. 70 000 euron vuosipalkkio valtionomaisuuden hoitamisesta tuntuu pöyristyttävältä, kun vertaa sitä esimerkiksi osa-aikamyyjän työstä kertyviin jopa alle 20 000 euron vuosiansioihini.
Palkansaajat ovat jo joustaneet useissa ratkaisuissa: äärimmäisen maltillisissa palkankorotuksissa, ostovoiman laskemisessa ja eläkeuudistuksesta.
Työntekijä on ansainnut omalla työllään niin palkkansa kuin ansiosidonnaisen päivärahan ja eläkkeenkin, jos sinne asti joskus pääsee.