Iijokiseudun 50-vuotissynttäreitä juhlittiin viime viikolla kakkukahvien kera. Paikalla kävi yli 300 juhlavierasta läheltä ja kaukaa. Arkistot avattiin, ja juhlaa varten oli toimitukseen aseteltu yleisön nähtäville muistoja puolen vuosisadan varrelta.
Juhlanäyttelyssä esillä olleista Iijokiseudun vanhoista vuosikerroista löydettiin tuttuja juttuja – sekä ihmisiä että asioita.
Esimerkiksi Karhupajan väki etsi lehdistä kirkollisia. Ohjaajia kiinnostivat kuolinilmoitukset, nuorempaa väkeä omat kasteilmoituksensa.
– Ei tämä aivan tyhjä palsta ole, kun nuorisoakin kiinnostaa, ilakoi kirkkoneuvoston jäsen Sointu Veivo, jota kiinnosti myös Karhupajasta kertova juttu vuodelta 1999.
Vanha TVH:n mies Heikki Heikkilä luki samasta lehdestä juttua ihme-eriste Thermoskumista, jota oli laitettu myös Pintamon tiemestaripiirin lattiaan. Hän muisteli, että lattiat pysyivät seuraavankin talven kylminä ja parin vuoden kuluttua ne piti purkaa, kun havaittiin, että vaahtoeriste oli lähes kokonaan hävinnyt.
Luonnonsuojeluyhdistyksen Pirkko-Liisa Luhta toi synttärilahjaksi Lohijokikirjan kiitokseksi siitä, että Iijokiseutu on ollut etulinjassa taistelemassa vaelluskalojen palauttamisen puolesta.
Aikaansa edellä Iikkari on ollut muissakin asioissa. Luhta muisteli, kun hän päätoimittaja Pasi Haarahiltusen houkuttelemana pisti päällensä burkhan ja kulki kylällä 2000-luvun alussa ihmisten reaktioita tutkimassa.
– Kukaan muu ei vielä silloin osannut aavistaa tulevaa.
Koko Suomen lehdistölle lähetti viestin Reino Niskasaari, että vieraskielisten sanojen käyttö on lopetettava tai laitettava sulkuihin sama suomeksi. Niin loppuisi käsittämättömillä sanoilla elvistely, josta Iijokiseutu sai synninpäästön.
Entinen Tele-kauppias Raimo Helve huomasi historiahyllyssä puhelinvastaajan ja lankapuhelimen, jotka hän oli joskus Iikkariin myynyt.
Hän muisteli, että Iijokiseutu oli pitkäaikainen yhteistyökumppani molempiin suuntiin. Yrityksensä ensimmäiset mainokset lehdessä julkaistiin 1992.
Toinen eläkkeellä oleva yrittäjä, Seppo Parkkila muisteli aikaa, kun päätoimittaja Soini Lax oli kysynyt, että alkaisiko hän myydä ilmoituksia. Niitäkin tuli – ja samalla ensimmäisen tilausvuoden aikana 265 lehden tilausta.
Erkki Honkaselle ja Eero Räisäselle Iijokiseutu oli tuttu aivan alkuajoista lähtien. Varsinaiset yhteiskuntakriitikot kiittelivät saaneensa palstatilaa lehden sivuilta kiitettävästi.
Honkanen kertoi laatineensa ensimmäisen yleisönosastokirjoituksensa rakennustyömaalla Kemissä 1970-luvulla. Räisäselle Iikkari ei ollut koskaan pakkeja antanut. Hän kiitteli lehden journalistista tasoa:
– Kautta aikain asiat on aina sanottu puhki. Mainoslehdet ovat asia erikseen.
Myös Pudasjärven kaupungin virkakunta ja luottamushenkilöstö kunnioitti Iijokiseudun 50-vuotisjuhlaa läsnäolollaan.
Viralliset onnittelut ja kiitokset pitkäaikaisesta yhteistyöstä toi kaupunginjohtaja Tomi Timonen, jonka mukaan kaupungintalolla on luettu lehden sivuilta sekä positiivisia että joskus hieman negatiivisempiakin uutisia.
Jo neljänsissä Iikkarin täyskymppijuhlissa ollut kaupunginhallituksen vpj. Vesa Riekki muisteli, että yli 30 vuoden luottamusmiesuransa ajan on suhteissa hyvin pärjätty – vaikka joskus on meinannut mennä aamukahvit väärään kurkkuun.
Valtuuston 2. vpj. Kari Tykkyläinen oli sitä mieltä, että Iikkarista saa lukea asiat niin kuin ne ovat. Tekopyhä positiivisuus ei matkassa istu. Lisäksi Iijokiseutu on ollut tärkeä hänen oman näkyvyytensä kannalta taiteilijana.
– Mummutkin, jotka eivät ole nähneet livenä, tulevat joskus juttusille, että ethän sinä olekaan niin vihasen näkönen kuin oli lehdessä. Se tuntuu hyvältä.