Suomen sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, jolloin asiaa edellisen kerran arvioitiin.
Iijoen vesistössä vesien laatu ei ole näihin päiviin kaikilta osin parantunut. Valuma-alueella on nyt aiempaa enemmän vesistöjä, joiden tila on joko tyydyttävä tai välttävä – yksi jopa huono.
Vielä vuonna 2013 hyvävetisiä olleet Iinattijärven Kangasjärvi, Sarakylän Sarajärvi ja Ruottisenharjun tien varressa oleva Kongasjärvi ovat nyt tyydyttävässä tilassa. Tyydyttävään tilaan on pudonnut myös Puhosjoki, jonka lähtöpiste Puhosjärvi oli vielä 2013 erinomainen, mutta nyt enää hyvä.
Jokivesistämme Jaalankajoki, Nuorittajoki, Panumanoja, Sarakylän Nuorunkajoki, Livojokeen laskeva Aintionoja ja Siuruan Korpijoki ovat tyydyttäviä, vaikkakin edellisten emojoet ovat tilassa hyvä ja erinomainen.
Tyydyttävästä ekologisesta tilasta hyvään ovat nousseet Livon Aittojärvi, Puhoksen Haukijärvi, Kivarinjärvi sekä Pintamojärvi, jonka latvavesillä sijaitseva Latvajärvi on jopa nostettu luokkaan erinomainen.
Iijoen pääuoma ja Syötteeltä Sotkajärvelle laskeva Naamankajoen vesistö on tilassa hyvä.
Samoin Siuruanjoki Pudasjärven puoleisilta alueiltaan – Korpijokea ja Vitmaojaa sekä välttäväksi luokiteltua Säynäjäojaa lukuun ottamatta. Ranuan puolen latvavedet ovat pääsääntöisesti tilassa tyydyttävä.
Erinomaisessa laatuluokassa on lähes koko Livojoen vesistöalue Sarajärveä ja paria sivujokea lukuunottamatta. Erinomaisia ovat myös Puhoksen Haukijärvestä laskeva Haukioja, Jongunjärvi, Naisjärven ja Ontamon välimaastossa oleva Paatinjärvi ja Puhoksen Hetejärvi.
Ainoa huonoksi luokiteltu vesimuodostelma Pudasjärven alueella on Taipaleenharjun Aittojärvestä Hetekylän läpi Nuorittajokeen virtaavan Heteojan alaosa.
Pudasjärven vesien osalta alustava vesistöjen luokitus perustuu 2012-2017 kerättyyn aineistoon, kertoo biologi Mirja Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.
Alustava luokitus on tehty rekisteritietojen perusteella ja muutokset johtuvat saaduista lisätiedosta. Lisäksi on tarkasteltu enemmän ihmisen vaikutusta vesiympäristön muuttumiseen.
Yleensä mitattu tieto on Heikkisen mukaan nostanut ekologista luokitusta, joka on aikanaan määräytynyt vesistömallinnuksen perusteella. Toisaalta arviointikriteerien muutos on saattanut luokitusta laskea.
Puhosjärven tapauksessa laatuluokan lasku erinomaisesta hyvään johtuu siitä, että järven luusuassa on ihmisen rakentama este, jota ei erinomaisessa vesistössä saa olla. Puhosjoen putoaminen hyvästä tyydyttävään on seurausta koekalastuksissa havaituista kalakannan muutoksista.
Monessa muussakin Pudasjärven vesistössä ekologinen luokka on laskenut, mikä Heikkisen mukaan johtuu siitä, että aikaisempi luokka on ollut lähellä raja-arvoa. Mittausten perusteella tieto on tarkentunut.
Hyvän ja tyydyttävän tilan rajamailla olevia vesistöjä ovat olleet esimerkiksi Sarajärvi ja Kongasjärvi, joiden luokka on nyt laskenut.
Tyydyttävästä hyvään nousseen Kivarinjärven ekologinen tila keikkuu riskirajoilla, ellei toimenpiteisiin ryhdytä. Myös Aittojärvi on nyt rankattu hyväksi, mutta on vaarassa heikentyä. Mitattua tietoa ei ole olemassa.
Pintamojärvi on nostettu tyydyttävästä hyvään, koska mittaustuloksia on kattavasti saatavilla. Tutkimusten mukaan kalasto on erinomainen ja pohjaeläimistön tila hyvä.
Huonoimpaan vesistöluokkaan laskenneen Hetekylän Heteojan alaosaa on pari vuotta tarkkailtu, mutta syytä normaalista kolminkertaiseen fosforin määrään ei tiedetä.
Yleisesti ottaen Pudasjärven vesistöjen luokitukset eivät ole Heikkisen mukaan yhteismitallisia, sillä ne perustuvat eritasoiseen aineistoon. Tuloksia luvataan tarkentaa tämän syksyn aikana.
Vesistöt pidettävä kunnossa
Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi.
EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on pintavesien hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Samalla vesien tila ei saa myöskään heiketä.
Koko Suomen kattavat vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 hyväksyttiin valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa. Nyt vesienhoitosuunnitelmat päivitetään vuosia 2022-2027 varten.
Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.
Ely-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012-2017 kerätyn aineistojen pohjalta.
Ely-keskukset ja SYKE selvittävät yksittäisten vesistöjen tilamuutosten syitä syksyn aikana.
Tulevalle suunnittelukaudelle järjestettiin kansalaisten kuuleminen alkuvuodesta 2018. Seuraava kuuleminen alkaa vuonna 2020.