Metsähallitus kunnostaa kesän aikana ennätyksellisesti reilun 20 kilometrin verran Iijoen latvojen puroja. Kunnostuksia tehdään kuudella purolla Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.
Pudasjärvellä kunnostetaan Natura-alueilla Pärjänjokeen laskevaa Riihiojaa ja Syötteen kansallispuistossa Rytinkijärveen laskevaa Sotiojaa. Taivalkoskella kunnostetaan Syötteen kansallispuistossa Syväojaa, Hirvaskalliovaaranojaa, Lehtorinnanojaa ja Kumpulamminojaa.
Purokunnostuksia tekee kolme kolmen hengen työporukkaa. Työ on suurimmaksi osaksi käsityötä.
Metsähallitus kunnostaa alueella puroja seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä yli 40 km. Tämän kesän jälkeen kunnostustyötä jatketaan kesällä 2021 jälleen noin puolimaratonin matkalla.
Iijoen latvavesistössä on tehty purokunnostuksia jo kolmen vuosikymmenen ajan ja kunnostettu yhteensä 53 kilometriä vesistöä.
Ympäristöministeriön Helmi-ohjelmaan kuuluvien kunnostusten tavoitteena on korjata vanhat haitat ja palauttaa puroluontoa monimuotoisemmaksi.
Metsähallitus kertoo laajentavansa kunnostusosaamista ottamalla käyttöön Ruotsissa vuosikymmeniä käytössä olleen Hartijoki-menetelmän.
– Tässä menetelmässä keskitytään parantamaan kutusoraikkojen laatua. Ihme ja kumma, ettei menetelmä ole ollut meillä laajemmin käytössä. Mutta pian on, Metsähallituksen suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta kertoo tiedotteessa.
Puroilla tehdään sekä uoma- että valuma-aluekunnostuksia. Valuma-alueiden kunnostusmenetelmiä ovat muun muassa vanhojen suo- ja metsäojien tukkimiset, ojakatkokset sekä ojitusalueilta tuleville vesille tehtävät pintavalutuskentät. Toimien tavoitteena on estää kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutuminen puroon sekä parantaa purouoman vesitaloutta.
Uomakunnostusmenetelmiä ovat esimerkiksi kiveäminen, erilaiset puurakenteet, kuivilleen jääneiden vanhojen uomien vesitykset, kutusorastukset, uoman vesipintojen nostaminen ja uomaan kertyneen kiintoaineen poistamiseen sekä vaellusesteiden poistaminen.
Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä.
Metsähallituksen tiedotteen mukaan pienvedet kuuluvat maamme uhanalaisiin elinympäristöihin. Iijoella on täysin luonnontilaisia puroja vain 2%, ja selvä kunnostustarve on määritelty noin 60 %:lle puroista. Purojen tilaa ovat heikentäneet metsä- ja suo-ojitukset ja niistä johtuvan kiintoaineksen kulkeutuminen puroihin.
Pitkällä aikavälillä kunnostusten tavoitteena on uoman pohjan ja lähiympäristön kasvillisuuden elpyminen sekä luontaisen tulvarytmin palautuminen, joka jatkaa puron hidasta muutosta luonnontilaisemmaksi.
