Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila:
Entinen pudasjärveläinen, nykyinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti viime viikolla eduskunnalle historian ensimmäisen kertomuksen Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta. Lapsiasiavaltuutetun kertomuksen otti vastaan eduskunnan puhemies Paula Risikko.
Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa tuodaan esille Suomen menestystarina pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, joka uhkaa nyt rapistua. Tähän päivään tultaessa lapsiasiavaltuutetun vakavana viestinä eduskunnalle on kuitenkin hyvinvointivaltion kääntyminen alisuoriutumisen tilaan.
– Suomen on herättävä vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka näkyvät lasten ja perheiden hyvinvoinnissa. Lapsen tulevaisuus määräytyy periaatteessa kahdesta asiasta: millaiseen perheeseen ja asuinkuntaan hän sattuu syntymään.
Viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan peruskoulun päättäneistä pojista joka 8. on toiminnallisesti lukutaidoton.
Jos tämä linja jatkuu, Kurttilan mukaan vuonna 2030 Suomessa korkeasti koulutettujen määrä väestöstä on EU:n keskiarvojen alapuolella.
Kehitys on kuitenkin Kurttilan mukaan käännettävissä, mikäli yhteiskunnallista tahtoa riittää.
– Lyhyen ajan sisällä saatetaan tehdä ristiriitaisia päätöksiä esimerkiksi palveluiden saatavuuden tai varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen suhteen. Olemme sekavuuden tilassa, joka näkyy ylimitoitettuna kehittämispuheena ilman todellista säädös- ja resurssiohjausta sekä toisaalta alimitoitettuina kansallisina päätöksinä, jotka olisivat toimeenpantavissa paikallisella ja alueellisella tasolla.
Tämän sijasta lasten ja perheiden ongelmien syitä etsitään yhä enemmän vanhemmista ja lapsista yksilöinä. Kertomukseen tehty analyysi hallitusohjelmista osoittaa, että hallitusohjelmien laajentuessa lapsipolitiikan strategiset valinnat kätkeytyvät yksityiskohtien taakse. Samalla yhteiskunnan päätösten vaikutuksia lapsiin arvioidaan heikosti.
Lapsiasiavaltuutettu esittää eduskunnalle, että se tekisi linjauksen kansallisen lapsipolitiikan strategian valmistelusta, jonka perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. YK:n lapsen oikeuksien komitea on vaatinut Suomelta kansallista lapsipolitiikka linjaavaa strategiaa vuonna 2011. Lapsiasiavaltuutettu esittää lisäksi, että eduskunta määrittäisi keskeiset Suomen lapsipolitiikan tavoitteet ja konkreettiset mittarit näiden tavoitteiden seurannalle.
Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle osoittaa, että lapsipolitiikka on yhteiskunnassa hajautunut eri hallinnonaloille ja niiden sisällä useisiin itsenäisiin palvelukokonaisuuksiin. Lapsipolitiikan kokonaisuudesta vastaavaa rakennetta ei ole valtionhallintoon muodostunut.
Kurttila mukaan esimerkiksi nykyinen alkoholipolitiikka menee ainakin nuorison kannalta aivan väärään suuntaan. Mallia pitäisi hänen mukaansa ottaa Islannista, jossa tehtiin tietoinen päätös lapsipolitiikan suunnan kääntämisestä.
– Tavallisista kaupoista saa vain ykkösolutta ja alkoholia saa ostaa vasta, kun on täyttänyt 20 vuotta. Siellä nämä toimenpiteet ovat vaikuttaneet, mutta meillä poliittisilta päättäjiltä näyttää puuttuvan rohkeus.
Lasten keskuudessa eriarvoistuminen lisääntyy. Päättäjät puhuvat mieluummin keskiarvoista, eivätkä tunnista sitä, että osa lapsista pärjää hyvin, mutta yhä suurempi osa huonosti.
Tuomas Kurttila on sitä mieltä, että yhteiskunta on jättänyt monilla paikkakunnilla perheet yksin.
Nykymenon jatkuminen on Kurttilan mukaan jo yhteiskunnallinen uhka. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa 74 prosenttia 15-29 -vuotiaista näki Suomen tulevaisuuden valoisana, nyt vastaava luku on 55 prosenttia.